Saksan kaapparilaivat maailmansodissa

Kaappari-nimitystä käytettiin 1900-luvun maailmansodissa, vaikka klassinen kaapparitoiminta oli päättynyt Napoleonin sotien myötä.

Saksalainen kaapparialus HSK Kormoran

Kaapparilaivojen paluuMuokkaa

Molempien maailmansotien aikana erityisesti muutamat saksalaiset pienehköt sotalaivatselvennä kävivät itsenäisestiselvennä sotaa vastapuolen kauppalaivoja vastaan. Myöhemmin mukaan tulivat ns. apuristeilijät (saks. Hilfskreuzer, HSK) eli siviiliristeilijät. Ne olivat valtamerikelpoisia rahti-matkustajalaivoja, joissa oli kätketty aseistus ja naamiointivarusteita. Myös yksi purjelaiva, kolmimastofregatti Seeadler, varustettiin apuristeilijäksi.

Alukset esiintyivät iskujensa välissä puolueettomina kauppalaivoina, mutta niiden varsinainen tarkoitus oli harjoittaa itsenäistä sodankäyntiä vihollisen rahtiliikennettä vastaan. Aina hyökkäyksen alussa puolueeton lippu vaihdettiin omaksi sotalipuksi. Näin tehtiin myös silloin, jos ylivoimainen vastapuolen sotalaiva yllätti siviiliristeilijän ja avasi tulen: kaapparin miehet vaihtoivat siviilipukunsa asetakkeihin ja nostivat oman lippunsa. Näin heitä kohdeltiin vangitsemisen tullen sotavankeina - väärällä lipulla ja siviilivaatteissa olisi seurannut tuomio merirosvoudesta.

Menestyneimmät kaapparitMuokkaa

Toisessa maailmansodassa menestyneimmät tällaiset olivat saksalaiset s/s Pinguin (32 upotusta, 154 000 brt) päällikkönään kommodori (saks. Kapitän zur See) Ernst-Felix Krüder, s/s Kormoran päällikkönään kommodori Heinrich Detmers, ja s/s Atlantis päällikkönään kommodori, myöhemmin amiraali Bernhard Rogge. s/s Pinguin upposi Intian valtamerellä taistelussa County-luokan raskaan risteilijän HMS Cornwallin ja s/s Kormoran kevyen risteilijän HMAS Sydneyn kanssa. Atlantiksen upotti etelä-Atlantilla raskas risteilijä HMS Devonshire. Molempien jälkimmäisten kaapparien miehistöt pelastuivat, polttoainesäiliöön osuneen torpedon tuleen sytyttämä HMAS Sydney upposi koko miehistöineen. Molempien alusten, HMAS Sydneyn ja HSK Kormoranin, hylyt löydettiin lopulta Australian rannikon läheisyydestä maaliskuussa 2008.

Viimeiset kaapparitMuokkaa

 
HSK Komet

Apuristeilijät toimivat myös varsinaisten sotalaivojen huoltolaivoina, kunnes taistelualusten käyttö valtamerillä lopetettiin taistelulaiva Bismarckin upottamisen jälkeen 21. toukokuuta 1941. Viimeiset apuristeilijät hakeutuivat turvaan Japaniin.

Viimeinen yrittäjä s/s Togo ei päässyt ulos Pohjanmereltä; päällikkö huomasi jo Dogger-matalikon tienoilla aluksensa olevan niin pahasti saarrettuna, että katsoi ainoaksi mahdollisuudeksi perääntyä takaisin Saksaan. Suuramiraali Dönitz oli samaa mieltä, ettei kaapparitehtäviin ollut enää asiaa, ja Togosta tehtiin yöhävittäjiä ohjaava tutkalaiva, jonka asemapaikaksi tuli Tallinna. Sieltä käsin alus otti osaa mm. helmikuussa 1944 tapahtuneiden Helsinkiin kohdistuneiden suurilmahyökkäyksien torjuntaan. Alus vetäytyi takaisin Saksaan, kun saksalaiset joukot poistuivat Baltiasta. Sodan päätyttyä venäläiset ottivat sen sotakorvauksena.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: Kaapparilaivojen toiminta puutteellista eikä lukumääristä anneta tietoa. Samoin merkitys jää kuvaamatta