Saint-Maurice (joki)
Saint-Maurice on noin 560 kilometriä pitkä Saint Lawrencen sivujoki Québecin provinssissa Kanadassa.[1]
| Saint-Maurice | |
|---|---|
 |
|
| Alkulähde | Gouinin tekojärvi [1] |
| Laskupaikka | Saint Lawrence [1] |
| Maat |
 Kanada |
| Pituus | 563 [2] km |
| Alkulähteen korkeus | 404 [3] m |
| Virtaama | 730 [2] m³/s |
| Valuma-alue | 43 300 [2] km² |
Luonto ja maantiede muokkaa
Saint-Maurice saa alkunsa suuresta ja matalasta Gouinin tekojärvestä, jonka Shawiniganin voimayhtiö rakensi vuonna 1918 patoamalla satoja pieniä järviä joen yläjuoksulla.[1][4] Sieltä joki virtaa kaakkoon Laurentian ylängön halki syvässä laaksossa, jonka reitti myötäilee prekambrisen kallioperän siirroslinjoja. Wemotacin intiaanireservaatin (atikamekwit) kohdalla pääuomaan laskee Manawanjoki, minkä jälkeen se laajenee Blancin tekojärveksi. Kohdattuaan kolme pientä sivujokea – Trenchen, Vermillonin ja Crochen – joki kääntyy kohti etelää ja ohittaa La Tuquen pikkukaupungin.[1]
Keskijuoksulla Saint-Maurice läpäisee useita Rogen-moreeneja ja savimuodostumia ja sitä reunustavat aikojen saatossa muodostuneet jokiterassit. Alajuoksu alkaa Laurentian ylängön eteläreunalta, Grandes-Pilesin kylän liepeiltä, jossa veden keskivirtaama on noin 730 kuutiometriä sekunnissa. Täällä Saint-Maurice virtaa muinaisista sedimenteistä kerrostuneella maaperällä ja siihen liittyy vielä kaksi sivujokea, Mattawin ja Mékinac. Se on padottu sähköntuotantoa varten Grand-Mèressä, Shawiniganin putouksilla sekä La Gabellen voimalaitoksella. Lopulta joki laskee Saint Lawrenceen suistoalueen läpi Trois-Rivières’ssä.[1]
Historia ja merkitys muokkaa
Saint-Maurice oli historiallisesti tärkeä kulkuväylä Kanadan sisäosiin. Arkeologisissa kaivauksissa on löydetty merkkejä asutuksesta aina toiselta vuosisadalta lähtien. Perinteisesti seudulla on asunut atikamekw-intiaaneja, joita yhä elää joen yläjuoksulla Manawanin, Wemotacin ja Obedjiwanin intiaanireservaateissa. Alun perin ranskalainen tutkimusmatkailija Jacques Cartier antoi joelle nimeksi Rivière de Fouez vuonna 1535, mutta myöhemmin nimi vaihdettiin nykyiselleen paikallisen lainoppineen Maurice Poulin de la Fontainen kunniaksi.[1]
Vuonna 1634 Saint-Mauricen ja Saint Lawrencen yhtymäkohtaan perustettiin turkiskauppaan erikoistunut kauppa-asema, josta kehittyi Trois-Rivières’n kaupunki. Nimensä kylä sai jokisuiston kolmesta suuhaarasta. Alajuoksua ympäröiviltä soilta löydettiin 1730-luvulla rautamalmia, jonka hyödyntämiseksi rakennettiin useita rautaruukkeja. Joki valjastettiin 1800-luvulla vesivoimantuotantoa ja jokiuittoa varten, minkä ansiosta Grand-Mèreen ja Shawiniganiin voitiin rakentaa metsä- ja kemianteollisuutta 1890–1900-luvuilla.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h Occhietti, Serge: Saint-Maurice, Rivière (html) The Canadian Encyclopedia. Historica-Dominion. Arkistoitu 4.12.2010. Viitattu 20. syyskuuta 2010. (englanniksi)
- ↑ a b c Rivers (html) (Rivers Flowing into the Atlantic Ocean) The Atlas of Canada. Natural Resources Canada. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 20. syyskuuta 2010. (englanniksi)
- ↑ Lakes (html) (Québec) The Atlas of Canada. Natural Resources Canada. Arkistoitu 22.1.2013. Viitattu 20. syyskuuta 2010. (englanniksi)
- ↑ Evans, David: Gouin, Réservoir (html) The Canadian Encyclopedia. Historica-Dominion. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 20. syyskuuta 2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saint-Maurice (joki) Wikimedia Commonsissa
