Sagadin kartano
Sagadin kartano (vir. Sagadi mõis) sijaitsee Haljalan kunnassa Länsi-Virumaalla Pohjois-Virossa. Vuodesta 1987 kartano on ollut Viron metsähallituksen hallinnassa.
Sagadin historia muokkaa
Ensimmäinen maininta kartanosta on vuodelta 1449.[1] Vuoteen 1687 asti kartanon omistajia olivat Risebieter-, von dem Berge- ja Duwal-suvut, joiden jälkeen kartanon osti Gideon von Fock. Hänen sukunsa omistuksessa Sagadi pysyi lähes tauotta aina vuoteen 1919. Vuosina 1920–1974 kartanon päärakennuksessa oli koulu.[2]
Fockien aikana kartanossa tehtiin suuria rakennustöitä. Vuosina 1749–1753 valmistui yksikerroksinen herrastalo, jonka julkisivu on Virossa harvinaista rokokoo-tyyliä. Vuonna 1793, Gideon Ernst von Fockin aikoina, päärakennusta laajennettiin siipien suuntaisesti ja sen julkisivu uusittiin uusklassiseen tyyliin.[2] Vuonna 1894 takapuolelle rakennettiin parveke, jonka tyyli on uusrenessanssia.[1] Talon edessä olevan aukion reunoilla olevat sivurakennukset ovat peräisin 1800–1900-lukujen vaihteesta.[1]
Viron tasavallassa tehtiin vuonna 1919 maareformi.[3][4] Kartanonherra Ernst Fock jäi kuitenkin kartanoon vuokralle, kunnes hän muutti perheineen Saksaan vuonna 1939. Maareformin yhteydessä kartanon herrastaloon sijoitettiin vuonna 1920 koulu, joka toimi vuoteen 1974 asti.[5]
Kunnostus muokkaa
Vuonna 1977 Rakveren metsätalouslaitos aloitti kymmenen rakennuksen entisöintityöt, jotka kestivät vuoteen 1987. Niiden aikana rakennettiin vanhojen talojen raunioille uusia taloja.[1] Sisustusarkkitehtina oli Leila Pärtelpoeg, joka pyrki säilyttämään vanhan aikakauden hengen[2] ja suunnitteli taloon uusvanhat huonekalut. Lisäksi antiikkihuonekaluja ostettiin eri puolilta Viroa.[1] Huoneiden kattomaalaukset entisöitiin ja ensimmäinen kerros entisoitiin vanhan kartanon 1800–luvun tyyliin. Toiseen kerrokseen perustettiin metsäalan museo.[1] Sagadin kartanossa oli parhaimmillaan 52 rakennusta, joista osa on tuhoutunut. Osa on rakennettu uudestaan ja vanhat rakennukset on entisöity, ja noin 30 rakennusta on edelleen pystyssä.[2]
Nykyisin muokkaa
Vuodesta 1987 Sagadin kartano on ollut Viron metsähallituksen (vir. Riigimetsa Majandamise Keskus, RMK) hallinnassa. Metsäkeskuksessa on ollut muun muassa hotelli, matkustajakoti ja ravintola. Lisäksi siellä pidetään luontokoulua. Päärakennuksessa on kartanomuseo. Viron metsämuseo on kartanon vaunuvajassa.[2][6]
Sagadin kartanossa on ranskalaistyylinen puisto, jossa on lampi. Puiston perusti kartanonrouva Eleonore Marie von Fock vuonna 1749. Vuonna 1790 sitä laajennettiin ja muutettiin englantilaistyyppiseksi metsäpuistoksi.[2] Puistossa kasvaa jopa kynäjalava ja tammia, jotka ovat 33 metriä korkeita ja täten korkeimmat Virossa. 1980-luvulla aloitettujen kunnostustöiden yhteydessä puistoa kunnostettiin ja entisen hedelmätarhan tilalle perustettiin vuonna 1985 arboretum, jossa kasvaa yli sata puu- ja pensalajia.[7][2] Arboretumin alue on 5,1 hehtaaria ja sinne istutetut ulkomaiset lajit ovat suvuittain ja opastauluin varustettuja.[7]
Kuvia muokkaa
-
Sagadin kartanon riihi. -
Sagadin hotelli. -
Sagadin metsämuseo. -
Sagadin porttitorni edestä päin.
Lähteet muokkaa
- Mäkeläinen, Tapio: Tapion matkassa Rakveren seudulle, s. 191–196. Solnessi Arhitektuurikirjastus, 2013. ISBN 978-9949-9390-6-0.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Sagadi / Saggad Viron - Tuhannen kartanon maa. Arkistoitu 1.3.2018. Viitattu 01.03.2018.
- ↑ a b c d e f g Mäkeläinen, Tapio: Tapion matkassa Rakveren seudulle, s. 191–196. Solnessi Arhitektuurikirjastus, 2013. ISBN 978-9949-9390-6-0.
- ↑ Wallius, Anniina: Virolainen historioitsija: "Viro oli taloudellisesti Suomea vahvempi" Yle. 22.2.2018. Viitattu 01.03.2018.
- ↑ Praust, Valdo: Viron kartanot - Sinun matkaopas kartanoihin Viron kartanot. Viitattu 01.03.2018.
- ↑ Osa 2. Komea kartanokulttuuri Yle - Vintti. Viitattu 01.03.2018.
- ↑ Sagadin kartano, Viro Visitestonia. Viitattu 01.03.2018.
- ↑ a b Sagadin kartanon puisto ja dendropuisto Visitestonia. Viitattu 01.03.2018.
Aiheesta lisää muokkaa