Sadepilvien kylväminen

Sadepilvien kylväminen on tunnetuin tapa, jolla ihminen muuttaa säätä. Pilviin kylvetään kemikaalia, tyypillisesti hopeajodidia, joka kiihdyttää sadeprosessia, ja silloin pilvi sataa aikaisemmin kuin mitä se luonnostaan sataisi.[1]

Sadepilviä voidaan kylvää muun muassa maasta käsin generaattoreilla ja lentokoneella.

Pilviä kylvetään siksi, että ne eivät ehtisi kasvaa suuriksi kuuropilviksi ja tuottaa rakeita, tai siksi, että voitaisiin tuottaa sadetta viljelmille,[2] tai estää sadetta tärkeissä tapahtumissa. Tästä ovat esimerkkeinä Moskovan ja Pekingin olympialaiset.[3] Tsernobylin ydinonnettomuuden jälkeen pilviä kylvettiin niin ettei radioaktiivinen sade osunut asutuskeskuksiin.[4]

Kylvämistä käytetään raekuurojen estämiseen siellä, missä rakeista olisi erityistä haittaa maanviljelylle.[5] Tyypillisiä suojattavia viljelyskasveja ovat viinirypäle ja vihannekset.[6]

Pilviin kylvetty kemikaalipöly toimii jäätymis- ja tiivistymisytiminä. Oletetaan, että suuri määrä ytimiä tuottaa suuren määrän rakeita, jotka kilpailevat keskenään tiivistyvästä vedestä, ja samasta vesimassasta syntyy monta pientä raetta eikä pientä määrää suuria rakeita.[6] Pienet rakeet aiheuttavat vähemmän vahinkoa, ja saattavat myös helpommin sulaa ennen kuin ne putoavat maahan asti.

Kemikaalit voidaan kylvää pilviin joko lentokoneesta pudottamalla tai rakettien avulla.[7]

Pilvikylvön historia ulottuu 1940-luvulle kun General Electrics tiedemiehet kehittivät laboratorioissaan eri kemikaaleja kokeilemalla tavan saada pilvet satamaan. [8]

Vuonna 1978 arviolta 2,740,000 kilogrammaa hopeajodidia päästettiin ilmakehään Amerikan ilmassa. Tämä johti EPA terveysviranomaisen tutkimukseen miten se vaikuttaa ihmisten ja luonnon hyvinvointiin. [9]

Nykyaikaisissa menetelmissä on pyritty luopumaan hopeajodidin käytöstä. Rikkiä ja merivettä pidetään yhtenä vaihtoehtona. [10]

LähteetMuokkaa