Saarenkylä (Muurame)
Saarenkylä on Päijänteen saari ja saaren kattava kylä Keski-Suomessa Muuramessa Muuratsalon ja mantereen välissä.[3]
Maantietoa
muokkaaSaari on 3,1 kilometriä pitkä, 1,7 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on noin 2,04 neliökilometriä[2]. Se sijaitsee Muuramen keskustaajaman edustalla Lehtisselän länsipuolella. Riihivuori kohoaa sen lounaispuolella niemessä, jonka Riihiniemen rantaan saari on melkein maatunut kiinni. Mantereen väliin jäävät Kivijärven lahti ja Kivijärven kanava sekä pohjoisempana Saarenlahti. Saarenkylän eteläpuolelle Kivijärven taakse jää Viitesaari, jonka itäpuolella on yhteinen Uitonsalmi Muuratsalon suunnalla. Saarenkylän saaren koillispuolella sijaitsee vielä Majasaari.[3]
Saari muistuttaa puolikuuta, jonka kapein kohta sijaitsee keskellä olevan Joutsenlahden kohdalla. Saari on siinä 220 metriä leveä. Saaren korkein huippu sijaitsee saaren eteläpäässä Hongistossa, joka on saaren laajin metsäalue. Se yltää noin 115 metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle. Silloin se kohoaa 37 metrin korkeuteen Päijänteen vedenpinnasta, joka on 78,8 metriä mpy. Saarella on Joutsenlahdella ja saaren pohjoispäässä neljä muutakin metsäistä mäkeä. Joutsenlahden mäki on niistä korkein ja se kohoaa noin 14 metrin korkeuteen.[3][4]
Maaperä Saarenkylässä on pääosin hiekkamoreenia ja kalliomaata, mutta peltoalueilla esiintyy myös savimaata ja hiesua.[2] Saaren viljelymaat sijaitsevat pääasiassa sen pohjoisoissa ja loppuvat saaren kapeikkoon Hongiston alkaessa kohota. Myös saaren eteläosassa on peltomaata neljän palstan verran. Saaren asutus on haja-asutusta, joka muodostaa koko saaren käsittävän kylän. Riihiniemen asuinalue on levittäytynyt sillan länsipuolelle muutaman talon osalta. Rannoille on rakennettu lähes 60 vapaa-ajan asuntoa. Ne keskittyvät lähinnä saaren eteläosaan Hongiston ympärille. Saarelle haarautuu tie yhdystieltä 16619 ja se kulkee Pitkälän ja Riihiniemen kautta Kivijärven kanavalle, jossa se ylittää kanavan siltaa pitkin. Tie haarautuu pohjoiseen- ja eteläiseen haaraan, josta lähtee tiet saaren jokaiseen osaan. Saaren kiertää veneväylä, joka kulkee ensin Uitonsalmella ja joka haarautuu Lehtisselälle Majasaaren salmen kautta Saarenlahteen.[3][5]
Historiaa
muokkaaEnnen nykyisen asutuksen syntymistä Muuramen seutu on ollut Pälkäneen erämaata. Nykyisen Saarenkylän alue yhtä eräsijaa lukuun ottamatta on siirtynyt myöhäiskeskiajalla jämsäläisten haltuun Pälkäneen vanhojen kylien talollisten luopuessa eränkäynnistä. Kylän kaksi vanhinta taloa, Lulli ja Saari, on perustettu jo 1400-luvulla, edellinen luultavasti Pälkäneen Luikalasta ja jälkimmäinen Jämsän Saaresta käsin.[6] Saarenkylän alkuperäisen kylätontin paikka sijaitsee todennäköisesti nykyisen Kulmalan tilan ja Vuohisaaren kohdalla peltorinteessä. Kylätontti näkyy ”Saaris by” -nimisenä vanhassa Kuninkaankartassa 1700-luvun lopulta.[7]
1500-luvun alussa alueella oli kaksi Muurameksi kutsuttua kylää, toinen Muuramenjoen eteläpuolella nykyisessä Saarenkylässä ja toinen pohjoispuolella keskustan alueella. Myöhemmin kylät eroteltiin toisistaan käyttämällä edellisestä nimeä Ala-Muurame ja jälkimmäisestä Iso-Muurame. Kylät kuuluivat eri hallintopitäjiin, Ala-Muurame Jämsään ja Iso-Muurame Pälkäneeseen. Ala-Muuramen myöhempi nimi Saarenkylä vaikuttaa luontonimeltä, mutta viittaa todennäköisemmin Saaren taloon.[6]
Vuonna 1586 Lullin talosta erotettiin Jaakkola, jota ei perustettu saareen vaan Muuramenjoen etelärannalle.[8] Uusia taloja alkoi syntyä enemmän vasta 1700-luvun loppupuolella, jolloin Saaresta eli Penttilästä erotettiin Juonaala, Vilppula ja Hautlahti sekä Lullista Niemelä, Hepola ja Pitkälä. Vuonna 1779 aloitetun isonjaon aikana kylään perustettiin vain yksi uudistila, Perälä.[9]
Päijänteen vedenpinnan alentaminen 1830-luvulla tai sen jälkeen on saanut saaret maatumaan toisiinsa ja mantereeseen kiinni. Vuoden 1782 tiekartassa (rekognosointikartta) järven vedenpinta on niin korkealla, että saaren ja mantereen välissä on salmi. Saareen kulki tie, joka ylitti salmen nykyisen tien kohdalta tai sen läheltä[10]. Taloudellisessa kartassa vuodelta 1940 saari on maayhteydessä Riihivuoren rantaan ja niin se on piirretty vielä vuoden 1992 peruskartassa. Tämän jälkeen on kaivettu kannaksen yli Kivijärven kanava.[11][12][13][14]
Lähteet
muokkaa- Ruuskanen, Pekka: Muuramen kirja. Muurame: Muuramen kunta, 1989. ISBN 952-90-0738-8
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Paikkatieto: Saarenkylä, paikkatietoalusta.fi, viitattu 9.9.2019
- ↑ a b c Saarenkylä Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 8.5.2025.
- ↑ a b c d e Saarenkylä, Muurame (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.9.2019.
- ↑ Saarenkylä, Muurame (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.9.2019.
- ↑ Saarenkylä, Muurame (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.9.2019.
- ↑ a b Ruuskanen 1989, s. 69–72.
- ↑ Jussila, Timo: Muurame – Päijänteen rantayleiskaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi, 2007, Mikroliitti Oy, viitattu 9.9.2019
- ↑ Ruuskanen 1989, s. 79.
- ↑ Ruuskanen 1989, s. 84–88.
- ↑ Jägerhorn, C. M. & von Fieandt, E. J.: Muurame (JPG), 1782, Rekognosointikartat 1776–1805, viitattu 17.9.2019
- ↑ Maanmittaushallitus: Korpilahden seudun taloudellinen kartta (1:100 000), 1940, Timo Meriluodon karttakokoelma, viitattu 8.9.2019
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 04 Säynätsalo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 8.9.2019.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 04 Säynätsalo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1983. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 8.9.2019.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 04 Säynätsalo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1992. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 8.9.2019.
Aiheesta muualla
muokkaa- Manninen, Puola & Manninen, Turo: Saarenkylä–Muuramen helmi, Saarenkylän kyläyhdistys 2010, ISBN 978-952-92-7974-6