Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio
Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio on Suomen hallituksen perustama totuuskomissio, jonka tarkoitus on selvittää saamelaisten kokemaa syrjintää ja oikeuksien loukkauksia.[1]
Komission tehtävä on tunnistaa ja arvioida saamelaisiin kohdistunutta historiallista ja nykyistä syrjintää, valtion sulauttamispolitiikkaa ja oikeuksien loukkauksia, ja selvittää, miten ne vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisin. Komissiolta odotetaan myös ehdotusta siitä, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten itsensä keskuudessa.[1]
Prosessi on tauolla vuoteen 2023 saakka[2].
Historia muokkaa
Saamelaiskäräjien hallitus ja pääministeri Juha Sipilä sopivat totuus- ja sovintoprosessin aloittamisesta toukokuun alussa 2017. Seuraava hallitus ilmoitti jatkavansa työtä.[1]
Komissio perustettiin lokakuussa 2021[1]. Komission on luovutettava raporttinsa valtioneuvostolle, saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle 30. marraskuuta 2023 mennessä.[3]
Totuuskomissioon nimettiin viisi jäsentä: Saamelaiskäräjien esittämänä väitöskirjatutkija ja oikeustieteiden kandidaatti Heikki J. Hyvärinen ja filosofian maisteri Miina Seurujärvi. Kolttien kyläkokouksen esittämänä hallintotieteiden maisteri Irja Jefremoff, ja valtioneuvoston nimeämänä arkkipiispa emeritus, teologian tohtori Kari Mäkinen ja työelämäprofessori, oikeustieteen tohtori Hannele Pokka. Pääsihteeriksi nimitettiin oikeustieteiden maisteri, varatuomari Anni-Kristiina Juuso. Lisäksi sihteeristöön palkattiin kolme suunnittelijaa.[4]
Puolen vuoden kuluttua uutisoitiin mielipide-eroista julkiseen keskusteluun osallistumisen suhteen ja komission rahoituksen puutteesta.[3]
Miina Seurujärvi erosi komissiosta toukokuussa 2022[5]. Hänen mukaansa saamelaisten totuus- ja sovintokomissio ei ollut muotoutumassa totuus- ja sovintoinstituution periaatteiden mukaiseksi, eikä komissiolla ollut mahdollisuuksia onnistua työssään ajan ja rahan puutteen vuoksi[5]. Seurujärvi vaati komission työtä keskeytettäväksi ja aloitettavaksi uudelleen alusta[5].
Komission pääsihteeri Anni-Kristiina Juuso tuki Seurujärven näkemyksiä ja oli samaa mieltä siitä, että työ tulisi pysäyttää[6]. Myös arktisen alkuperäiskansatutkimuksen professori Rauna Kuokkasen mukaan komission työ tulisi lopettaa välittömästi[7]. Sovintoprosesseja tutkiva Helga West ehdotti väliselvityksen tekemistä[7].
Toukokuun lopulla saamelaiskäräjien nimeämä komissaari Heikki J. Hyvärinen ilmoitti eroavansa[4]. Hyvärinen luopui tehtävästä terveydellisistä syistä[8]. Anni-Kristiina Juuso jätti tehtävänsä komission pääsihteerinä[4]. Juuson mukaan työ ei ollut hyväksi saamelaisille eikä sitä voinut ottaa todesta[8]. Juuso kuvaili prosessia kulissiksi, jonka takana Saamenmaan ja Suomen poliittiset voimat toteuttivat omia tavoitteitaan[8]. Myös yksi sihteeristön kolmesta suunnittelijasta ilmoitti jättävänsä työnsä[9].
Jäsenten eroamisista huolimatta saamelaiskäräjät päätti jatkaa totuus- ja sovintoprosessia[9]. Uusia komissaareja tehtävän jättäneiden tilalle ei nimetty[9]. Elokuussa 2022 saamelaiskäräjät päätti, että totuus- ja sovintoprosessissa pidetään puolesta vuodesta vuoteen kestävä tauko[2].
Kolttasaamelaisten kyläkokouksen valmisteleva elin kolttaneuvosto ilmaisi halunsa edelleen jatkaa totuus- ja sovintokomission työtä kuulemistilaisuuksilla[10]. Suomen valtion edustajan mukaan valtio on edelleen sitoutunut jatkamaan komission työtä[10].
Valtioneuvosto asetti komission jatkolle ehdoksi, että käräjät valitsee uudet komissaarit 30.9. mennessä[11].
30.9.2022 saamelaiskäräjät valitsi kaksi uutta komissaaria eronneiden tilalle[11]. Uudet komissaarit ovat Anni-Siiri Länsman ja Heikki Paltto[11]. Anni-Siiri Länsman on yhteiskuntatieteiden tohtori ja Oulun yliopiston saamen kielten ja kulttuurin osaston, Giellagas-instituutin, johtaja[11]. Heikki Paltto on poronhoitaja, yrittäjä, entinen saamelaiskäräjien jäsen ja nykyinen saamelaiskäräjien vaalilautakunnan puheenjohtaja[11].
Komissio järjesti joulukuussa 2022 kolttaneuvostojen kuulemisen, ja yksittäisten ihmisten kuulemiset suunnitellaan aloitettavan vuonna 2023[12].
Näkemyksiä muokkaa
Alkuperäiskansatutkimuksen professori Rauna Kuokkanen kirjoitti vuonna 2020 epäluottamuksesta hanketta kohtaan. Kuokkasen mukaan niin kauan kun Suomen valtio jatkaa saamelaisista piittaamatonta ja heidän etujaan heikentävää politiikkaansa – jota ilmentävät esimerkiksi laki metsähallituksesta, Jäämeren radan rakentamiseen tähtäävä hanke ja vuoden 2019 kaivoslain uudistus – komissio ei toimi sovinnon välineenä, vaan edistää ainoastaan kolonialismin asiaa.[13]
Rahoitus muokkaa
Totuus- ja sovintoprosessiin myönnettiin valtion vuoden 2019 budjetista ja vuoden 2021 lisätalousarviosta yhteensä 2,3 miljoona euroa. Vuoden 2022 budjetissa myönnettiin 460 000 euroa.[3]
Jäsenet muokkaa
Nykyiset jäsenet muokkaa
- Irja Jefremoff, hallintotieteiden maisteri (kolttien kyläkokouksen esittämä komissaari)[1]
- Kari Mäkinen, arkkipiispa emeritus, teologian tohtori (Valtioneuvoston komissioon nimeämä jäsen)[1]
- Hannele Pokka, työelämäprofessori, oikeustieteen tohtori (Valtioneuvoston komissioon nimeämä jäsen)[1]
- Anni-Siiri Länsman, yhteiskuntatieteiden tohtori ja Oulun yliopiston saamen kielten ja kulttuurin osaston, Giellagas-instituutin, johtaja (Saamelaiskäräjien nimeämä komissaari)[11]
- Heikki Paltto, poronhoitaja, yrittäjä, entinen saamelaiskäräjien jäsen ja nykyinen saamelaiskäräjien vaalilautakunnan puheenjohtaja (Saamelaiskäräjien nimeämä komissaari)[11]
Eronneet jäsenet muokkaa
- Heikki J. Hyvärinen, väitöskirjatutkija, oikeustieteiden kandidaatti (Saamelaiskäräjien esittämä komissaari)[1] Erosi tehtävästä toukokuussa 2022[4].
- Miina Seurujärvi, filosofian maisteri (Saamelaiskäräjien esittämä komissaari)[1]. Komission puheenjohtaja[6]. Eronsi tehtävästä toukokuussa 2022[5]
Sihteeristö muokkaa
Komissiolla on myös kolmihenkinen sihteeristö ja pääsihteeri[6]. Pääsihteeri Anni-Kristiina Juuso erosi tehtävästä toukokuussa 2022[4].
Muita muokkaa
- Norjan suurkäräjät perusti kesäkuussa 2017 totuuskomission, jonka tehtävä on selvittää norjalaistamispolitiikkaa ja vääryyksiä, joita saamelaisille ja kveeneille on tapahtunut.[13]
- Kanadassa vastaava totuuskomissio lopetti toimintansa toimintana ja johtamiseen liittyvien perustavanlaatuisten erimielisyyksien vuoksi, ja työ aloitettiin alusta.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio sai viimeisen sinetin Yle Uutiset. 28.10.2021. Viitattu 9.5.2022.
- ↑ a b Saamelaiskäräjät päätti: totuus- ja sovintokomissio tauolle Yle Uutiset. 9.8.2022. Viitattu 10.8.2022.
- ↑ a b c Saamelaisten ja valtion välinen totuus- ja sovintokomissio kärsii rahanpuutteesta Yle Uutiset. 6.5.2022. Viitattu 9.5.2022.
- ↑ a b c d e Totuus- ja sovintokomissiossa kuohuu Yle Uutiset. 25.5.2022. Viitattu 25.5.2022.
- ↑ a b c d Komissaari Miina Seurujärvi eroaa saamelaisten totuus- ja sovintokomissiosta Yle Uutiset. 9.5.2022. Viitattu 9.5.2022.
- ↑ a b c Saamelaisten totuuskomission puheenjohtajan eroilmoitus yllätti Yle Uutiset. 10.5.2022. Viitattu 16.5.2022.
- ↑ a b c Asiantuntijat suosittavat saamelaisten totuus- ja sovintokomission keskeyttämistä, Yle.fi, uutiset 16.5.2022, viitattu 16.5.2022
- ↑ a b c Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio jatkaa pienentyneellä kokoonpanolla, kunnes jatkosta tehdään päätöksiä Yle Uutiset. 27.5.2022. Viitattu 24.6.2022.
- ↑ a b c Saamelaiskäräjät päätti: totuus- ja sovintokomission työ jatkuu Yle Uutiset. 23.6.2022. Viitattu 24.6.2022.
- ↑ a b Kolttasaamelaisten kyläkokous haluaa jatkaa totuus- ja sovintokomission työtä Yle Uutiset. 11.8.2022. Viitattu 12.8.2022.
- ↑ a b c d e f g Totuus- ja sovintokomission työ jatkuu Yle Uutiset. 30.9.2022. Viitattu 30.9.2022.
- ↑ Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio pääsee vihdoin aloittamaan tärkeimmän tehtävänsä, kun saamelaisten kuulemiset alkavat Yle Uutiset. 9.12.2022. Viitattu 9.12.2022.
- ↑ a b Rauna Kuokkanen: Reconciliation as a Threat or Structural Change?. Human Rights Review, 1.9.2020, 21. vsk, nro 3, s. 293–312. doi:10.1007/s12142-020-00594-x. ISSN 1874-6306. Artikkelin verkkoversio. en