Saadet Çağatay
Saadet İshaki Çağatay (27. heinäkuuta 1907 – 24. kesäkuuta 1989) oli tataaritaustainen turkkilainen kielitieteilijä, professori, kirjailija. Çağatay vaikutti merkittävästi turkologian kehitykseen Turkissa. Hänen isänsä oli poliitikko-kirjailija Ayaz İshaki, joka otti osaa myös Suomen tataaripiireissä.[1][2][3][4]
| Saadet Çağatay | |
|---|---|
 Saadet İshaki Çağatay (1931). |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Сәгадәт Исхакый-Чагатай, Səğadət İsxaqi-Çağatay (tataariksi) |
| Syntynyt | 27. heinäkuuta 1907 Kazan, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 24. kesäkuuta 1989 (81 vuotta) Ankara, Turkki |
| Puoliso | Tahir Çağatay |
| Sukulaiset | Ayaz İshaki (isä) |
Varhainen elämä muokkaa
Saadet İshaki (Säğadät İsxaqi, myöh. Saadet Çağatay) syntyi Yäwşirmän kylässä Kazanissa, heinäkuussa 1907. Hänen isänsä Ğayaz ja äiti Märyäm erosivat vuonna 1908 ja Çağatay asui lapsuutensa isoisänsä Ğiläcetdin Xäzrätin luona.[1][5]
Valmistuttuaan kylänsä peruskoulusta Çağatay aloitti vuonna 1917 opinnot Mariinskaya Gymnasiumissa. Lokakuun vallankumouksen jälkeen hänen isänsä Ayaz joutui pakenemaan Berliiniin. Tuona aikana Çağataystä huolehti hänen setänsä ja tätinsä. Vuonna 1922 Ayaz kutsui tyttärensä Saksaan, mutta se ei onnistunut, koska Kazanin passivirasto ei myöntänyt hänelle passia. Hieman myöhemmin Çağatay matkusti Pietariin, jossa hän tapasi salakuljettajia. He järjestivät hänet ensiksi Suomeen, jonne päästyään Çağatay kuitenkin joutui kuukaudeksi karanteeniin sen aikaisten Pietarin epidemioiden vuoksi. Kun isä-Ayaz tuli itse Suomeen, he vihdoin matkasivat yhdessä Berliiniin.[1]
Akateeminen elämä muokkaa
Berliinissä Saadet Çağatay aloitti opinnot yksityisessä saksalaisessa lukiossa. Ayaz İshaki oli ehtinyt tässä kohtaa muuttaa hetkellisesti Istanbuliin. Çağatayn ollessa Berliinissä siellä elivät myös mm. Sadri Maksudi Arsal ja Yusuf Akçura sekä monia muita tataaripakolaisia. Çağataystä tuli poliitikko Hamdullah Suphi Tanrıöverin avulla vuonna 1925 Turkin kansalainen ja seuraavan vuoden kesän hän vietti isänsä kanssa Turkissa. Maassa ollessaan hän oli ehdottanut isälleen, että lopettaisi opiskelunsa Berliinissä ja muuttaisi pysyvästi Istanbuliin, mutta isä-Ayaz ei suostunut, vaan vaati tyttärensä suorittamaan opiskelunsa loppuun. Çağatay siis palasi Saksaan, jonne hänen isänsäkin muutti myöhemmin.[1]
Çağatay jatkoi opintojaan Saksassa ja valmistui Berliinin yliopiston filosofisen tiedekunnan turkologian laitokselta vuonna 1932. Samaisena vuonna hän meni naimisiin professori Tahir Çağatayn kanssa, jolloin silloisesta Saadet Ishakista tuli Saadet Çağatay.[1]
Çağatay suoritti tohtorin tutkinnon saksalaisen turkologin Willy Bang Kaupin alaisena. Hänen väitöskirjansa nimi oli Denominale Verbbildungen in den Türksprachen. Hän omisti sen panturkkilaiselle krimintataarilaiselle poliitikolle İsmail Gaspıralılle. Hän myös lupasi olla apuna isänsä Yaña Milli Yul -lehden julkaisussa. Vuonna 1935 Puolan tiedeakatemia julkaisi Krakovassa Çağatayn kirjallisen teoksen Çora Batır.[1]
Vuonna 1939 Çağatay muutti miehensä Tahirin kanssa Turkkiin. Siellä, hän toimi mm. Ankaran yliopiston kielen-, historian- ja maantieteellisen tiedekunnan assistenttina, turkologian laitoksen apulaisprofessorina ja lopulta professorina. Näinä aikoina, hän sai valmiiksi ltun Yaruktan İki Parça -nimisen työnsä ja toimi myös saksalaisten turkologien kääntäjänä.[1]
Çağatay perusti isänsä ja miehensä Tahirin kanssa vuonna 1988 säätiön nimeltään Ayaz Tahir Türkistan İdil-Ural Vakfı, jolle hän lahjoitti koko omaisuutensa.[1]
Hänen vuonna 1950 julkaistua turkkilaisia murteita käsittelevää teosta (Türk Lehçeleri Örnekleri’nin) opetettiin kouluissa monen vuoden ajan.[5]
Saadet Çağatay kuoli maksasyöpään Ankarassa vuonna 1989. Hänet haudattiin Cebeci Asrin hautausmaalle, miehensä Tahir Çağatayn viereen.[1]
Teokset muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i Şahamettin Kuzucular: Prof. Dr. Saadet Çağatay Hayatı ve Eserleri (turkin kielellä) 10.2.2016. Edebiyat ve Sanat Akademisi. Arkistoitu 12.5.2021. Viitattu 17.5.2021.
- ↑ Muazzez Baibulat: Tampereen Islamilainen Seurakunta: juuret ja historia, s. 101. Gummerus Kirjapaino Oy, 2004. ISBN 952-91-6753-9.
- ↑ Säğadät İsxaqi Çağatay (Сәгадәт Исхакый-Чагатай) trt.net.tr. Viitattu 23.4.2022.
- ↑ Säğit Xäyri: Ankarada Säğädät Çağatay simpoziumı ütte azatliq.org. 2007. Viitattu 3.8.2022.
- ↑ a b c d Saadet Çağatay (turkin kielellä) biyografia. Viitattu 17.5.2021.