SM-64 Navaho

North American SM-64 Navaho eli Projekti X-10 oli eräs ensimmäisiä USAF:n yrityksiä, pitkänmatkan strategiseksi ydinohjusaseeksi, joka olisi mannertenvälinen. X-10 Navajoon pohjautuneen, projektin toteutus alkoi B-64 -nimellä (b=bomber) sekä sijoittui 1950- ja 1960-lukujen vaihteeseen, tarkemmin 1950-luvun loppuun, jolloin se lakkautettiin (1958 - 1959). Sen sijaan Northrop SM-62 Snark toteutui.[1] Ensilento tapahtui vuoden 1953 lopulla.[2]

NA XSM-64 laukaisualustallaan.

Ydinkärki (Mark 39 -ydinpommi tai W41/B41) oli megatonni-luokkaa (minimi: 3.8 MT). Suunniteltu kantama oli 6 500 km. Ohjus kykeni ainakin 2.2 - 2.3 Machin nopeuteen, sekä 18 - 23 km lentokorkeuteen. Tosin tavoiteltu nopeus oli 3.0 Machin nopeus. Risteilyohjus lensi 2x ramjet-tyyppisten moottorien turvin, lisäksi se käytti ns. boosteri-raketteja (XLR-83). Suunnistustapa eli ohjuksen ohjautuksen menetelmä oli inertiasuunnistus.[3]

Hankesuunnitelma kuitenkin peruttiin myöhempänä, sillä vuoden 1958 loppuun kestäneet lentokokeet päätettiin lopettaa. Tuolloin oli kehitysohjelmalle kertynyt hintaa 700M$; 700 miljoonaa USD -dollaria. Ohjusohjelmassa kehitettyjä erillisiä osia, pyrittiin hyödyntämään muissa elementeissä, kuten ohjuksen ohjausjärjestelmää koskien.[4] Ohjustyypin valmistaja oli North American Aviation. Convairin eli nykyisen Lockheed-Martinin ballistinen SM-65 Atlas (IRBM) otti suuremman prioriteetin, tämä osallistui myös Yhdysvaltain NASA:n avaruusohjelmaan 1960-luvulla (mm. Atlas-Agena).

Kuvan SM-64 Navaho-ohjus on näytteillä Floridassa.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.