SECAM (ransk. SÉCAM, Séquentiel Couleur à Mémoire) on yksi kolmesta pääasiallisesta analogisen SDTV:n värikoodausjärjestelmästä PAL:n ja NTSC:n ohella. SECAM:ia käytetään PAL:n tavoin yleensä 625 vaakajuovan lähetysjärjestelmällä, jossa kuva koostuu 576 vaakajuovasta ja kuvia on 25 sekunnissa (50 puolikuvaa sekunnissa lomitettuna).

Television värijärjestelmien levinneisyys. SECAM:ia käyttävät tai käyttäneet maat merkitty oranssilla.

Toisin kuin PAL ja NTSC, SECAM ei käytä QAM-modulointia väritiedon koodaamiseen, vaan värisignaali käyttää taajuusmodulaatiota, jolloin saadaan aikaan vain yksi signaali jokaista juovaa kohden. Tästä johtuen Db- ja Dr-värisignaalit vuorottelevat joka toisella juovalla, ja edellinen tieto tallennetaan viivelinjalle, jolloin kaikki väritiedot saadaan yhdistettyä kuvaan (vaikkakin väritiedon pystyresoluutio puolittuu). Taajuusmodulaatio estää vaihevirheet, joten SECAM ei PAL:n tavoin vaadi NTSC:lle ominaista värisävysäädintä, eikä siinä ole edes PAL:n kaltaisia värikylläisyyshäiriöitä. Samasta syystä SECAM ei kuitenkaan ole lineaarinen (kahden tahdistetun SECAM-signaalin yhdistäminen ei välttämättä tuota kelvollista SECAM-signaalia), joten videokuvan muokkaaminen on vaikeampaa kuin NTSC- ja PAL-järjestelmissä.

SECAM-järjestelmä kehitettiin Ranskassa, jossa sitä käytettiin ennen digitaalitelevisioon vaihtamista. On väitetty, että SECAM suunniteltiin ainakin osin ranskalaisen televisioteollisuuden suojelemiseksi tuontituotteilta.[1] Järjestelmä on yhä käytössä joissain Afrikan maissa, pääosin Ranskan entisissä siirtomaissa. OSKM-järjestelmän hylkäämisen jälkeen SECAM otettiin käyttöön myös Neuvostoliitossa sekä muissa itäblokin maissa. Päätös käyttää SECAM:ia PAL:n sijasta oli mahdollisesti poliittinen, sillä PAL-järjestelmää käytettiin Länsi-Saksassa, jossa se oli myös kehitetty.[2] Eri värijärjestelmän käyttö ei kuitenkaan vähentänyt länsisaksalaisten ohjelmien suosiota Itä-Saksassa, jossa yleistyivät pian vastaanottimet, jotka pystyivät SECAM:n lisäksi näyttämään PAL-värikuvaa. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen monet entisen itäblokin maista vaihtoivat 1990-luvun aikana PAL-järjestelmään.

LähteetMuokkaa

  1. Crane, Rhonda J.: The Politics of International Standards: France and the color TV War. Ablex Publishing Corporation, 1979. ISBN 978-0893910198. (englanniksi)
  2. Glaubitz, Gerald: Die PAL-SECAM-Kontroverse in der DDR: Die politisch-ideologische Instrumentalisierung der Farbfernsehfrage durch den ostdeutschen Staat zwischen 1965 und 1969. Diepholz: GNT-Verlag, 2004. ISBN 978-3928186735. (saksaksi)