S/S Polaris

Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiöllä oli omistuksessaan kaksi S/S Polaris-nimistä matkustajahöyrylaivaa. Ensimmäinen oli käytössä 1899–1915 ja toinen 1933–1945.

S/S Polaris (I)

Polaris rakennettiin 1899 Gourlay Bros. & Co.:n telakalla Dundeessa Skotlannissa ja sillä oli myös lähes samanlainen sisaralus S/S Arcturus. Laiva liikennöi Suomi–Kööpenhamina–Hull-linjalla. Ensimmäisen maailmansodan puhjettua 1914 Polaris otettiin Venäjän hallituksen käyttöön. Venäjän hallitus pakotti varustamon myymään Polariksen 1915. Se sai uuden nimen S/S Kretchet ja se toimi Venäjän laivaston henkilöstön majoitusaluksena Helsingissä. Laiva siirtyi Helsingistä Kronstadtiin 11. huhtikuuta 1918 vähän ennen saksalaisen laivasto-osaston saapumista Helsinkiin.

Neuvostoliitossa laiva siirtyi 1927 Odessaan Sovtorgflotin Mustanmeren toimiston hallintaan ja vuonna 1934 se siirrettiin Vladivostokiin Sovtorgflotin Kauko-Idän toimiston haltuun. Joulukuussa 1941 alus oli Hongkongin satamassa, kun japanilaiset joukot miehittivät alueen. Se upotettiin 25. joulukuuta japanilaisten tekemässä ilmahyökkäyksessä. Sodan jälkeen laivan hylky vietiin romutettavaksi.

S/S Polariksen pituus oli 84,20 metriä, leveys 11,40 metriä ja syväys 6,30 metriä. Laivan vetoisuus oli 2 018 bruttorekisteritonnia (1 150 nettorekisteritonnia) ja nopeus 13,5 solmua. Laivan kolmisylinterisen trippelihöyrykoneen teho oli 3 500 hevosvoimaa. Hyttipaikkoja oli 80 I luokassa, 18 II luokassa ja 167 III luokassa.

S/S Polaris (II)

Kuva laivan yleisötiloista vuodelta 1934.

Tämä laiva rakennettiin Stettiner Oderwerke A. G.:n telakalla Stettinissä stettiniläiselle Neue Dampfer Co. A. G. -varustamolle ja se sai nimekseen S/S Prinzessin Sophie Charlotte. Ensimmäisen maailmansodan puhjettua elokuussa 1914 laiva oli Pietarin satamassa, jossa venäläiset viranomaiset takavarikoivat sen. Laiva sai nimen S/S Rcy ja se toimi Venäjän laivaston kuljetusaluksena. Vuonna 1915 se muutettiin S/S Ilmen -nimiseksi avustavaksi miinanlaskijaksi.

Laiva joutui 9. huhtikuuta 1918 Suomen rannikolla saksalaisen apuristeilijä Möwen pidättämäksi ja se tuotiin Tallinnan satamaan. Laivaa käytettiin sitten Saksan Itämeren laivaston miinanraivaajien tukialuksena ja se sai takaisin alkuperäisen nimensä. Vuonna 1922 laiva palasi Neue Dampfer Co. -varustamolle ja sen nimeksi muuttui S/S Preussen. Omistajavarustamo sulautui 1924 toiseen stettiniläiseen varustamoon Stettiner Dampfer Compagnie A. G.:hen. Vuonna 1931 laiva myytiin stettiniläiselle Renata Dampfschiffs Gesellschaft -varustamolle.

Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö osti laivan 17. lokakuuta 1933 ja se sai nimekseen S/S Polaris. Polaris liikennöi ennen sotia Helsinki–Lontoo- ja Helsinki–Antwerpen-linjoilla. Jatkosodan aikana 1942 laiva oli korjattavana Crichton-Vulcanin telakalla Turussa, kun laivassa syttyi 29. tammikuuta 1942 tulipalo ja sitä seurasi laivan höyrykattilan räjähdys. Onnettomuudessa kuoli kolme henkilöä ja loukkaantui pahoin seitsemän henkilöä.

Polaris luovutettiin 15. tammikuuta 1945 sotakorvauksena Neuvostoliittoon. Se sai uuden nimen S/S Sestroretsk ja Baltic Shipping Co -varustamo käytti sitä Leningrad–Helsinki–Tukholma–Kööpenhamina–Lontoo-linjalla. Vuonna 1954 laivan koneet uusittiin Görlitzissä ja samana vuonna laiva siirrettiin Murmanskiin Murmansk Shipping Co -varustamon haltuun.

Sestrotresk myytiin 1970 Brodospas-yhtiölle. Se saapui marraskuussa 1970 Jugoslavian Splitiin, missä laiva romutettiin talvella 1972.

S/S Polariksen pituus oli 77,61 metriä, leveys 10,56 metriä ja syväys 5,56 metriä. Laivan vetoisuus oli 1 623 bruttorekisteritonn]a (867 nettorekisteritonnia) ja nopeus 11,5 solmua. Laivan kolmisylinterisen trippelihöyrykoneen teho oli 1 250 hevosvoimaa. Hyttipaikkoja oli 60 I luokassa ja 18 II luokassa.

Aiheesta muualla

• Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön siirtolaislaivat – kuvia S/S Polaris (I):stä^{[vanhentunut linkki]}

Lähteet

• Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön siirtolaislaivat – S/S Polaris (I)^{[vanhentunut linkki]}
• Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön siirtolaislaivat – S/S Polaris (II)^{[vanhentunut linkki]}