S/S Kajaani I

höyrylaiva

S/S Kajaani I on vuonna 1911 valmistunut ja käyttöönotettu höyrylaiva, jonka Oulujärven laivaosakeyhtiö rakensi alun perin matkustajalaivaksi. Salo II -nimisenä se kuljetti Ouluun meneviä matkustajia aina 1930-luvulle, jolloin siitä tuli Kajaanin puutavaraosakeyhtiön varppaajahinaaja.

S/S Kajaani I
Oulujärvellä n. 1953
Oulujärvellä n. 1953
Tyyppi Höyrykäyttöinen varppaaja
Nykyisin huviliikenteessä
Lippuvaltio  Suomi
Kotipaikka Kajaani
Aiemmat nimet Salo II
Omistaja Yksityisomistuksessa
Aiemmat omistajat Oulujärven Laiva-Osakeyhtiö, Kajaani (1911–1932), Kajaani Oy, Kajaani, (1932–1962), Jaakko Ebeling, Kajaani (1962-2022), Mika Tirronen (2022), Oulujärven Laiva-Osakeyhtiö (2022-)
Vesillelasku 1911
Tekniset tiedot
Pituus 26,60 m
Leveys 5,85 m
Syväys 1,80 m
Koneisto Compound-höyrykone
Koneteho 112 ihv kW
Nopeus kn
Yhtiön rannassa Kajaanijoella
Konemestari Ilmari Hurskainen ja kapteeni Hannes Kemppainen
Kahvitauolla
Yhtiön pääkonttorin rannassa
Ärjään meneviä matkustajia; vas. Terttu Hurskainen
Kajaani I:n miehistöä ja kokki

Matkustaja-aluksena nimellä Salo II muokkaa

1909 perustettu Oulujärven laivaosakeyhtiö kuljetti matkustajia Oulujärveä pitkin Kajaanista Vaalaan ensin Salo -nimisellä aluksella. Sen käytyä pieneksi yhtiö rakensi omalla väliaikaisella telakallaan Kajaanissa suuremman aluksen, josta tuli yhtiön lippulaiva. Nimeksi tuli Salo II. Alun perin yksikantiseksi rakennettu alus kulki Kajaanin ja Vaalan väliä vuosina 1911-1930. Laivan suurin sallitu matkustajamäärä oli 147 matkustajaa. Sen kapteenina toimi pitkään Vilho Ilmari Pirinen. Kajaanin ja Oulun välille valmistunut rautatie muutti laivaliikennöinnin Oulujärvellä kannattamattomaksi.

Yhtiön varppaajahinaajana nimellä Kajaani I muokkaa

Vuonna 1932 Kajaanin puutavara Osakeyhtiö (myöh. Kajaani Oy) osti aluksen ja muutti sen varppaajaksi puutavaran hinauksiin Oulujärvelle. Aluksen nimi vaihtui Kajaani I:ksi. Varpattaessa alus ajoi noin 2,5 kilometrin päähän tukkilautasta ja ankkuroitui tiukasti pohjaan. Kulkiessaan se oli laskenut vahvan teräsköyden järvelle. Jottei köysi olisi uponnut syvyyksiin, siinä oli määrävälein tynnyreitä kannattamassa. Ankkurissa olleessaan alus ryhtyi kelaamaan teräsvaijeria ja veti samalla tukkilauttaa lähemmäksi. Kun vaijeri oli vinssattu loppuun ja lautta oli laivan kyljessä, operaatio uusittiin. Näin järeä tukkilautta vähä vähältä saatiin varpattua Kajaaninjokivarteen, josta pienemmät hinaajat kuljettivat puut tehtaalle. Tässä työssä Kajaani I toimi vuoteen 1959, jolloin se poistettiin käytöstä epätaloudellisena ja vanhanaikaisena.[1] Kajaani Oy:n palveluksessa laivan kapteenina toimi ainakin Hannes Kemppainen. Konemestariksi kouluttautui Ilmari Hurskainen. Varppaaminen oli sen verran hidasta, että suotuisalla säällä Hurskainen saattoi käydä soutamalla kotonaan Hannusrannalla varppauksen edetessä pitkin Paltaselkää.[2] Sunnuntaisin Kajaani I kuljetti sisaraluksensa S/S Kajaani VI:n tavoin retkeilijöitä Kajaanista Ärjän saareen. Metsäteknikko Jaakko Ebeling osti ja kunnosti 1962 romutusuhan alle joutuneen aluksen. Kajaani I on edelleen käyttökuntoinen. Nykyisin laiva on Oulujärvellä höyrylaivaliikennettä harjoittavan uuden Oulujärven Laiva-Osakeyhtiön omistuksessa.

Tekniset tiedot muokkaa

  • Rakennuspaikka: Kajaani
  • Rakennusaine: Teräs
  • Kattila: 44 m²
  • Polttoaine: Puu

Alus kuuluu Museoviraston perinnelaivarekisteriinlähde? ja se on Suomen Höyrypursiseuran alusrekisterissä.

Lähteet muokkaa

  1. Heikkinen Reijo, Tietoja Oulujärven wanhoista laiwoista[vanhentunut linkki]
  2. Muistitietoa, Terttu Juntunen (s. 1938), konemestari Ilmari Hurskaisen tytär
  • Riimala, Erkki: Höyrylaivamme. Suomen Höyrypursiseura ry. 1977. ISBN 951-991 40-4-8
  • Kivinen, Jussi: Höyryä Kainuun vesillä. Suomen Höyrypursiseura ry. 2011.

Aiheesta muualla muokkaa