Avaa päävalikko
Entistä ratapohjaa heti erkanemiskohdan jälkeen

Säynätsalon rata oli Suomen rataverkkoon kuulunut sivurataosuus joka sijaitsi Keski-Suomen maakunnassa Jyväskylän eteläosassa. Radan pituus oli noin 3,6 kilometriä ja sitä käytettiin Säynätsalon vaneritehtaan kuljetuksiin. Rata erkani Orivesi–Jyväskylä-radasta Paasivuoren ja Paavalinvuoren tunnelien välissä olleen Raudanlahden linjavaihteen kohdalla. Jyväskylän ja Säynätsalon välinen rataosuus avattiin liikenteelle 12. tammikuuta 1970 ja koko Jämsän oikorata valmistui 1978.

Tavaraliikenne Säynätsalon radalla päättyi 1999 kun Säynätsalon vaneritehdas siirtyi käyttämään muita kuljetusmuotoja. Raudanlahden ja Säynätsalon väliseltä radalta poistettiin kiskotus ja ratapölkyt vuonna 2005. Radasta on jäljellä ratapohja sekä Säynätsalon salmen ylittävä pengersilta.

HistoriaMuokkaa

Rautatiehanke nousi esiin ensimmäisen kerran 1930-luvulla. Uudelleen se nousi esiin 1950-luvun alussa, kun Enso-Gutzeit oli valmis osallistumaan radan kustannuksiin 250 miljoonalla markalla, mutta hanke joutui vastatuuleen. Rakentaminen varmistui 1960-luvun alussa kun tehtiin päätös Jämsänkosken ja Jyväskylän välisen radan rakentamisesta. Rata ei kulkisi Säynätsalon kautta vaan teollisuusrata erkanisi pääradasta. Rakennustyö suunniteltiin siten, että ensimmäisenä saataisiin liikenteeseen Jyväskylän ja Säynätsalon väli. Työt käynnistyivät vuoden 1964 alussa ja samana vuonna rataa rakennettiin 280 miehen voimin. Radan Jyväskylän puoleinen pää valmistui kesällä 1968. Juhlajuna Säynätsaloon saapui tammikuussa 1970. Jo neljän päivän päästä vaneritehtaan tuotteita lähti rautateitse. Radalla oli suuri merkitys tehtaalle.[1]

LähteetMuokkaa

  1. Matti Rautjoki et al.: PÄIVÄT seutuvilla Päijänteen : säynätsalolaisten kirja, s. 122-123. Säynätsalon kunta, 1994. ISBN 952-9845-17-0.

Aiheesta muuallaMuokkaa