Särö (kitara)

Musiikkinäytteet

Särö

Sähkökitaralla soitettu näyte jossa soitetaan kitaraa ensin puhtaana, ja särön määrää lisätään hiljalleen maksimiin.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Kitaransoiton yhteydessä säröllä tarkoitetaan usein kitaraefektiä, jolla alkuperäinen puhdas signaali tarkoituksellisesti säröytetään rikkomalla signaalin aaltomuoto. Tämä lisää signaaliin uusia taajuuskomponentteja. Säröefektiä tuottavaa efektipedaalia kutsutaan usein äänensärkijäksi.

Ibanez TS-9 Tube Screamer on erittäin suosittu overdrive-tyyppinen säröpedaali. Alkuperäiset mallit ovat keräilijöiden suosiossa, ja niistä voidaan maksaa jopa satoja euroja.

Distortion ja overdrive -säröpedaaleita.

Alkujaan säröefekti keksittiin 1950-luvulla, kun kitaravahvistinta soitettiin niin kovaa, että vahvistin ei pystynyt tuottamaan ääntä puhtaasti, vaan ääni säröytyi. Lisäksi saatettiin käyttää rikkinäistä tai puhkottua kaiutinelementtiä, jolloin ääni säröytyi lisää. Säröstä tuli pian kitaristien keskuudessa niin suosittu efekti, että sitä varten kehitettiin oma pedaalinsa, jolla yliohjattiin jo vahvistimelle menevää signaalia. Myöhemmin on kehitelty erilaisia säröefektejä, joilla saadaan synnytettyä haluttu säröytynyt ääni myös hiljaisemmilla voimakkuuksilla.

Säröt voidaan jakaa toimintaperiaatteiltaan kahteen ryhmään ns. yliohjaaviin sekä Fuzz-tyylisiin. Nykyään nämä eri säröjen määritteet ovat hämärtyneet ja ne ovat lähinnä vain nimiä, joilla erilaisia säröefektejä kuvaillaan. Joskus puhutaan myös esivahvistin- tai gain -säröstä. Mahdollinen vahvistimen gain-säätö nostaa etuvahvistimen signaalia niin, että se säröytyy ennen päätevahvistinta.

Särötyypit

Overdrive (suom. yliohjaus)

Overdrive-tyyppisen särön vaikutuksesta sisäänmenevä signaali vahvistuu, minkä seurauksena ääniaallon huiput ja pohjat yliohjautuvat ja tämän seurauksena ääni säröytyy. Overdrive leikkaa huippuja loivemmiksi, mikä on merkittävin ero overdriven ja distortionin välillä.

Putkivahvistimessa yliohjaus kompressoi (painaa kasaan) signaalin aallonhuiput niin, että tuloksena on pyöreäkulmainen kanttiaalto Tämän tyylinen särö on mieto, lämmin ja pehmeä ja sitä käytetään paljon esimerkiksi blues-, country- ja kevyemmässä rock-musiikissa. Putkivahvistimen yliohjaamisella on mahdollista saada myös ujeltava, itkua muistuttava ääni. Putkivahvistimen yliohjaamisessa äänisignaalin spektrissä Fourier-sarjan mukaiset parilliset monikerrat korostuvat, ja tuloksena on miellyttävä särö. Jotkin kitaramikrofonit on suunniteltu tuottamaan vahvaa signaalia ja helpottamaan tämän särön tuottamista. Overdrive-pedaalien luokkaan luetaan usein hieman samantyyppinen Booster-pedaali, jota käytetään erityisesti silloin, kun särö on otettu erillisestä laitteesta. Booster ei varsinaisesti lisää säröä, mutta laajentaa soundin signaaleja siten, että ääni soi laajemmin. Tätä hyödynnetään tavallisimmin yksittäisissä äänissä ja kitarasoolojen soitossa suositaan pedaalia. Overdrive ja booster ovat rinnakkaistermejä ja kummankin ominaisuuksia sisältyy moniin pedaaleihin, kuten klassikoksi muodostuneeseen Ibanezin Tube Screameriin.

Distortion

Distortion-särö vahvistaa sisäänmenevää signaalia, ja ääni säröytyy ääniaaltojen huippujen ja pohjien yliohjautumisen seurauksena. Distortion-efekti leikkaa yliohjautuvan ääniaallon huiput pois terävästi, mikä on suurin ero overdriven ja distortionin välillä. Tämä muokkaaminen saa aikaan moottorisahan ääntä muistuttavan karkean äänen. Tämän tyylisiä voimakkaita säröjä käytetään paljon raskaassa musiikissa kuten heavy metalissa, punkissa ja hard rockissa.

Fuzz (suom. äänensärkijä)

Fuzzin kaltainen särö syntyy luonnostaan transistorivahvistimen yliohjaamisessa: transistorivahvistin korostaa Fourier-sarjan parittomia monikertoja, jolloin ääni muistuttaa moottorisahaa. Transistorivahvistin ei kompressoi signaalia yhtä pehmeästi kuin putkivahvistin vaan seuraa signaalin aaltomuotoa leikkausrajalle saakka ja sitten leikkaa amplitudihuiput jyrkästi kokonaan pois eli limittoi ne. Tuloksena on teräväkulmainen aaltomuoto, joka huipuistaan muistuttaa kanttiaaltoa.

• 
  Ibanez Tube King 12AX7-käyttöinen putkisärö.
• 
  DigiTech - Death Metal -distortion ja Boss Metal Zone MT-2 -distortion säröpedaalit.
• 
  Boss Turbo Distortion -säröpedaali.
• 
  Fuzz Face on yksi ensimmäisiä säröpedaaleja. Tämä on fuzz-tyyppinen, ja sen alkuperäiset mallit ovat myös keräilijöiden suosiossa. Tätä pedaalia käytti muun muassa kitaristi Jimi Hendrix.