Avaa päävalikko
Wikipedia

Sähkön hinta

(Ohjattu sivulta Sähkön hinnan määräytyminen Pohjoismaissa)

Sähkön hinta perustuu kilpaillussa avoimessa sähköverkossa kysynnän ja tarjonnan tasapainoon.[1] Monesta muusta hyödykkeestä poiketen sähkön kysynnän ja tarjonnan jatkuva hetkittäinen tasapaino on välttämätön jo sähköverkon teknisen toimivuuden kannalta. Usein loppukuluttajan sähkön hinta on vakioitu jollakin tavalla, ja sähkön todellinen nopeasti vaihtuva hinta koskettaa suoraan vain sähköpörssin toimijoita.

Pohjoismainen sähköverkko ja NordpoolMuokkaa

Sähkön pörssihinnan määräytyminen Pohjoismaissa perustuu neljällä markkina-alueella (Suomi, Norja, Ruotsi, Tanska) tapahtuvaan energianlähteiden (vesivoima, ydinvoima sekä voimapolttoaineet kivihiili, öljy, maakaasu) tuotantoon ja niihin liittyvien päästöoikeuksien sääntelyyn (päästökauppa), sähkönkulutukseen sekä markkinapsykologiaan. Sähkön pörssihinta ei kuitenkaan ole sama kuin sähkön loppukuluttajan sähköstään maksama hinta.

HinnanmuodostusMuokkaa

 
Electricity price statistics Europe 2014[2]

Pohjoismaissa suurin vaikutus hinnanmuodostumiseen on Nord Pool -sähköpörssillä. Historiallisesti katsottuna normaalina vesivuotena (vesivarannot) Pohjoismaissa on riittävästi tuotantokapasiteettia kattamaan kysyntää, mutta hetkittäin kulutuksen kasvaessa joudutaan ottamaan käyttöön järjestyksessä marginaalikustannuksiltaan ja päästöoikeuksiltaan kalliimpaa tuotantokapasiteettia voimapolttoaineiden kivihiilen, öljyn ja maakaasun käyttämisen lisäämistä sähköntuotannossa ja siitä seuraten aiheutuu sähkön hinnan nousemista. Hinnan nousua on ajanut myös kulutuksen voimakas kasvu viime vuosina. Toinen merkittävä selittäjä hinnan nousulle on, että tuotantokapasiteetti ei ole kasvanut kysynnän mukaisesti.

Vesivoiman vaikutus sähkön spot-hinnan (Nord Pool) muodostumiseen on rajallinen. Se korreloi jonkun verran hintamuutoksien kanssa ja on yksittäinen tekijä selittämään volatiliteettia markkinoilla. Vuotuiset vesivarannot voivat heilahdella peräti ±60 TWh:a vuosittain.

Sähkön markkinahinta määräytyy kunkin hetken kalleimman tarvittavan varavoimalaitoksen rajakustannuksen mukaan.[3]

Sähkön tukkuhinta on toistaiseksi laskenut Pohjoismaissa runsassateisina aikoina. Kauppalehden mukaan jatkossa sähkön hinnan ja vesitilanteen välinen yhteys heikkenee. Kesällä 2009 pohjoismainen sähköpörssi Nord Pool ja Saksan sähköpörssi EEX liittyvät yhdeksi markkina-alueeksi. Kalliimman eurooppalaisen sähkön pelätään nostavan hintoja Pohjolassa. Ainakin pidemmällä aikavälillä hintatason ennustetaan yhdentyvän Euroopan kanssa.[4]

Sähköntuotannon kilpailutilanne pohjoismaissaMuokkaa

Sähköntuottajien markkina-osuudet Pohjoismaissa 2005-2006[5]
Yritys Osuus Tuotantomaat
Vattenfall 20 % Ruotsi
Fortum 13 % Suomi, Ruotsi, Venäjä
Statkraft 10 % Norja
E.ON 9 % Saksa, Ruotsi
Dong 6 %
Pohjolan voima 5 % Suomi
Teollisuuden voima 4 % Suomi
Muut 33 %
PVO:n suurin omistaja on UPM

Ruotsin kilpailuviraston mukaan sähköntuotanto on Pohjoismaissa keskittynyt liian harvoille tuottajille, jotka omistavat yhdessä suuria voimaloita. Yhteisomistus mahdollistaa tuotantomäärien ja markkinahintojen ohjailun. Kun kilpailun puuttuessa hinta määräytyy kalleimman tuotantomuodon mukaan, tuotantojärjestelyillä voidaan varmistaa markkinahinnaksi maksimi. Tähän perustuu sähköyhtiöiden suuret voitot. Koska fossiilisten polttoaineiden päästöoikeudet nostavat kivihiilen tuotantohintaa, tässä järjestelmässä ne samalla nostavat siis yritysten voittoja kaikista energiamuodoista. Suomessa Matti Purasjoki teki KTM:lle selvityksen syyskuussa 2006. Sen sanoma oli sama kuin Ruotsin kilpailuviraston. Purasjoki ehdotti Fortumin hallitsevan markkina-aseman rajaamista. Hän ehdotti uutta valtion yhtiötä ja suurten voimaloiden yhteisomistuksen kieltämistä. Fortum omistaa yhdessä ruotsalaisen Vattenfallin ja saksalaisen E.ONin kanssa ydinvoimaloita Ruotsissa ja venäläisten kanssa ydinvoimaa Venäjällä. Ruotsin kilpailuvirasto pitää harkinnan arvoisena myös Vattenfallsin pilkkomista useiksi yhtiöiksi, jolloin tuotanto, sähkön siirto ja myynti eriytettäisiin.[5]

Kilpailuviraston selvityksen mukaan energia-alalle tarvitaan lisää kilpailua ja kapasiteettia. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat oligopoliset; niillä toimii vain kourallinen muita selvästi suurempia yrityksiä. Viraston mukaan kilpailijoiden markkinoille pääsyä on helpotettava, ja jotta sähkön hinta pysyisi kohtuullisena on tärkeää varmistaa, että markkinat ovat mahdollisimman kilpailulliset.[6]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ Hinnan määräytyminen sähköpörssissä Energiateollisuus. Viitattu 19.5.2016.
  2. ↑ Strom-Report: Electricity prices in Europe
  3. ↑ Esa Peltola ja Hannele Holttinen: Tuulivoima laaja käyttöönotto on mahdollista ja järkevää. (Mielipidekirjoitus) Helsingin Sanomat, 22.9.2007.
  4. ↑ Euroopan kysyntä kallistaa sähköä Pohjoismaissa. Sähkön hinnan ja vesivarastojen välinen yhteys liukenee. Kauppalehti 20.3.2008 s.10
  5. ↑ a b Pohjolan sähkömarkkinoille jälleen huonot arvosanat, Helsingin Sanomat, 6.1.2007
  6. ↑ Vuosikirja 2007, Kilpailuvirasto

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sähkön_hinta&oldid=17469699”