Sähkön hinta
Sähkön hinta perustuu kilpaillussa avoimessa sähköverkossa kysynnän ja tarjonnan tasapainoon.[1] Monesta muusta hyödykkeestä poiketen sähkön kysynnän ja tarjonnan jatkuva hetkittäinen tasapaino on välttämätön jo sähköverkon teknisen toimivuuden kannalta. Tämän vuoksi hinta voi painua ajoittain jopa negatiiviseksi. Usein loppukuluttajan sähkön hinta on vakioitu jollakin tavalla, ja sähkön todellinen nopeasti vaihtuva hinta koskettaa suoraan vain sähköpörssin toimijoita.
Pohjoismainen sähköverkko ja NordpoolMuokkaa
Sähkön pörssihinnan määräytyminen Pohjoismaissa perustuu neljällä markkina-alueella (Suomi, Norja, Ruotsi, Tanska) tapahtuvaan energianlähteiden (vesivoima, ydinvoima sekä voimapolttoaineet kivihiili, öljy, maakaasu) tuotantoon ja niihin liittyvien päästöoikeuksien sääntelyyn (päästökauppa), sähkönkulutukseen sekä markkinapsykologiaan. Sähkön pörssihinta ei kuitenkaan ole sama kuin sähkön loppukuluttajan sähköstään maksama hinta.
Pohjoismaissa tukkuhinta, spot-hinta, muodostuu Nord Pool -sähköpörssissä. Sähkön markkinahinta määräytyy kunkin hetken kalleimman tarvittavan varavoimalaitoksen rajakustannuksen mukaan.[3]
Pitempiaikaisessa vaihtelussa vesivarantojen tila on merkittävä. Vuotuiset vesivarannot voivat heilahdella peräti ±60 TWh:a vuosittain. Kauppalehden mukaan jatkossa sähkön hinnan ja vesitilanteen välinen yhteys heikkenee. Kesällä 2009 pohjoismainen sähköpörssi Nord Pool ja Saksan sähköpörssi EEX liittyvät yhdeksi markkina-alueeksi. Kalliimman eurooppalaisen sähkön pelätään nostavan hintoja Pohjolassa. Ainakin pidemmällä aikavälillä hintatason ennustetaan yhdentyvän Euroopan kanssa.[4]
Sähköntuotannon kilpailutilanne pohjoismaissaMuokkaa
| Sähköntuottajien markkina-osuudet Pohjoismaissa 2005-2006[5] | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Yritys | Osuus | Tuotantomaat | |||
| Vattenfall | 20 % | Ruotsi | |||
| Fortum | 13 % | Suomi, Ruotsi, Venäjä | |||
| Statkraft | 10 % | Norja | |||
| E.ON | 9 % | Saksa, Ruotsi | |||
| Dong | 6 % | ||||
| Pohjolan voima | 5 % | Suomi | |||
| Teollisuuden voima | 4 % | Suomi | |||
| Muut | 33 % | ||||
| PVO:n suurin omistaja on UPM | |||||
Markkinoiden toimivuusMuokkaa
Ruotsin kilpailuviraston mukaan sähköntuotanto on Pohjoismaissa keskittynyt liian harvoille tuottajille, jotka omistavat yhdessä suuria voimaloita. Yhteisomistus mahdollistaa tuotantomäärien ja markkinahintojen ohjailun. Kun kilpailun puuttuessa hinta määräytyy kalleimman tuotantomuodon mukaan, tuotantojärjestelyillä voidaan varmistaa markkinahinnaksi maksimi. Tähän perustuu sähköyhtiöiden suuret voitot. Koska fossiilisten polttoaineiden päästöoikeudet nostavat kivihiilen tuotantohintaa, tässä järjestelmässä ne samalla nostavat siis yritysten voittoja kaikista energiamuodoista. Suomessa Matti Purasjoki teki KTM:lle selvityksen syyskuussa 2006. Sen sanoma oli sama kuin Ruotsin kilpailuviraston. Purasjoki ehdotti Fortumin hallitsevan markkina-aseman rajaamista. Hän ehdotti uutta valtion yhtiötä ja suurten voimaloiden yhteisomistuksen kieltämistä. Fortum omistaa yhdessä ruotsalaisen Vattenfallin ja saksalaisen E.ONin kanssa ydinvoimaloita Ruotsissa ja venäläisten kanssa ydinvoimaa Venäjällä. Ruotsin kilpailuvirasto pitää harkinnan arvoisena myös Vattenfallsin pilkkomista useiksi yhtiöiksi, jolloin tuotanto, sähkön siirto ja myynti eriytettäisiin.[5]
Kilpailuviraston selvityksen mukaan energia-alalle tarvitaan lisää kilpailua ja kapasiteettia. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat oligopoliset; niillä toimii vain kourallinen muita selvästi suurempia yrityksiä. Viraston mukaan kilpailijoiden markkinoille pääsyä on helpotettava, ja jotta sähkön hinta pysyisi kohtuullisena on tärkeää varmistaa, että markkinat ovat mahdollisimman kilpailulliset.[6]
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Hinnan määräytyminen sähköpörssissä Energiateollisuus. Viitattu 19.5.2016.
- ↑ Strom-Report: Electricity prices in Europe
- ↑ Esa Peltola ja Hannele Holttinen: Tuulivoima laaja käyttöönotto on mahdollista ja järkevää. (Mielipidekirjoitus) Helsingin Sanomat, 22.9.2007.
- ↑ Euroopan kysyntä kallistaa sähköä Pohjoismaissa. Sähkön hinnan ja vesivarastojen välinen yhteys liukenee. Kauppalehti 20.3.2008 s.10
- ↑ a b Pohjolan sähkömarkkinoille jälleen huonot arvosanat, Helsingin Sanomat, 6.1.2007
- ↑ Vuosikirja 2007, Kilpailuvirasto
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Pohjoismainen sähköpörssi Nord Pool
- Energiamarkkinavirasto: Sähkömarkkinat
- Energiamarkkinavirasto: Päästökauppa
- Kuluttajan sähkölasku nousi vuodessa kuusi prosenttiaYLE 22.1.2008
- Utveckling av nätpriser 1.1.1997-1.1.2007 Energimarknadsinspektionen 30.5.2007
- Sähkön hinta Euroopassa 2014