Sähköautot Suomessa

Tämä artikkeli kertoo sähköautoista Suomessa historiassa ja nykyaikana. Sähköautoja on tehty Suomessa yksittäisiä prototyyppejä ja pieniä sarjoja sekä joitakin autoja on muunnettu sähkökäyttöisiksi. Suomessa on ollut käytössä 2000-luvun alussa vain sadan kappaleen luokkaa sähkökäyttöisiä autoja.

Suomessa sähköautojen hankintaa tuetaan päästöperusteisella autoverolla, joka on sähköauton tapauksessa matala, sekä 2000 euron suuruisella sähköauton hankintatuella 2018–2021. Hankintatuen saa sähköautoon, joka on enintään 50 000:n euron hintainen.[1]

Suomen tavoitteena on 250 000 sähköautoa vuonna 2030.[2]

Ensimmäiset sähköautot SuomessaMuokkaa

Sähköautojen valmistus oli huipussaan 1900-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä, jolloin niitä tehtiin Yhdysvalloissa, Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa. Suomessa sähköautoja ei tehty eikä niiden tuotantoa tiettävästi edes suunniteltu. Tästä huolimatta Suomeen tuotiin muutamia sähköautoja, joista on säilynyt joitakin valokuvia. Helsingin palolaitoksella ollutta sähköautoa tiedetään käytetyn 1920-luvulle saakka. Korpivaara & Halla Oy toi maahan 1910- ja 1920-lukujen vaihteessa ainakin kaksi yhdysvaltalaista Milburn-merkkistä sähköautoa, joiden myöhemmät vaiheet ovat kuitenkin hämärän peitossa. Vaasan Sähkö Oy:n toimitusjohtaja vaihtoi autoonsa talvisodan alla syksyllä 1939 sähkömoottorin välttääkseen ajokkinsa pakko-oton puolustusvoimien käyttöön.[3]

Suomalaisten sähköautojen historiaMuokkaa

Uudenkaupungin autotehtaalla julkistettiin vuonna 1985 suomalaisen sähköauton prototyyppi, jonka rakentamiseen olivat osallistuneet Neste, Imatran Voima, Kymi-Strömberg ja Saab-Valmet. Koeauto oli Talbot Horizon. Tämän jälkeen Imatran Voima, Kymi-Strömberg ja Leo Laine Oy (Lokari) kehittivät muovikorisen Finnvanin, jota valmistui kolme prototyyppiä. Lokarin vetäydyttyä projektista vuonna 1990 Imatran Voima ja Kymi-Strömberg siirsivät jo kehitetyn tekniikan Subaru-pakettiautoon.[4]

1990-luvulla useat suomalaiset kunnat ja yritykset hankkivat käyttöönsä sähköautoja, mutta sittemmin niistä on luovuttu.[5] Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomeen rekisteröityjä sähköautoja oli vuosituhannen alussa 161 kappaletta.[5] Vuoden 2006 lopussa niitä oli enää 104 kappaletta.[5] Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli 56 sähkökäyttöistä henkilöautoa.[6] Määrän lasku johtunee nykyisen akkuteknologian riittämättömistä ominaisuuksista.[5]

Vuonna 2008 Suomessa rekisteröitiin 5 uutta sähköautoa.[7] Vuonna 2013 Suomessa myytiin sähköautoja vain muutama kymmenen kappaletta.[8]

Nykyään sähköauto on kokeilukäytössä esimerkiksi Vantaan kaupungin katurakennusosaston puhtaanapitotyöntekijöillä[9]. Helsingin Energialla on kaksi Peugeot Expert Electriciä[10] ja Itellalla Citroën Berlingon sähköversio.[5]

ElcatMuokkaa

Pääartikkeli: Elcat

Fortum aloitti sähköautojen kehityksen Suomessa 1980-luvun puolivälissä. Näitä Elcateja on valmistettu 250 kappaletta.[11] Elcat rakennettiin Subarun pienoispakettiauton pohjalta. Viimeiseksi jääneen mallin huippunopeus on 90 km/h ja toimintamatka 100 km. Suomen Posti käytti Elcateja, kunnes Subaru lopetti alustana toimivan pakettiautomallin valmistuksen ja Fortum myi Elcat-yhtiön.

Postin sähköautohistoriaMuokkaa

 
Postin Elcat-sähköauto jakamassa postia Turussa vuonna 1999.

Suomen Posti on ollut sähköautoalan pioneereja.

1990-luvun jälkipuoliskolla Postin tavoitteena oli nostaa sähköautojen osuus kymmeneen prosenttiin yhtiön jakeluautokannasta.[12] Parhaimmillaan Elcateja oli Postilla käytössä 61 kpl[12]. Itella käyttää jakeluissa ja kuljetuksissa yli viittätuhatta ajoneuvoa[13].

Sähköautot soveltuivat hyvin työkaluiksi ja niistä tuli paljon myönteistä asiakaspalautetta.[5] Fortum kuitenkin vetäytyi sähköautovalmistaja Elcatin toiminnasta ja sähköautojen valmistus Suomessa päättyi.[12] Viimeinen kotimainen Elcat-sähköauto poistui Postin käytöstä vuonna 2006.[5]

Postin käytössä sähköautojen keskimääräinen kilometrikustannus on ollut kolmanneksen kalliimpi kuin muiden autojen.[12] Sähköauton hankintahinta on ollut kaksinkertainen, mutta energiakustannukset kolmasosan bensa-autoihin verrattuna.[12]

Nykyään Posti kokeilee Citroen Berlingon sähköautoversion toimivuutta postinjakelussa.[12] Postia kuljetetaan yhdellä Berlingolla Helsingin Suomenlinnassa.[5] Syksystä 2010 lähtien Itella on koeajanut kahta Volkswagen Caddy -muunnossähköautoa.[14]

Sähköautojen lukumäärätMuokkaa

Suomessa olevien sähköautojen määrät ovat kasvaneet huomattavasti vuoden 2015 jälkeen.

Liikennekäytössä olevien autojen määrä käyttövoiman mukaan[15]
Vuosi Kaikkia autoja Sähkö Bensiini/Sähkö (ladattava hybridi) Diesel/Sähkö (ladattava hybridi)
2011 2 943 122 131 0 0
2012 2 972 269 194 0 0
2013 2 989 688 256 ... ...
2014 3 011 154 461 450 117
2015 3 031 450 749 883 135
2016 3 050 808 1 028 2 204 240
2017 3 099 566 1 682 5226 507
2018 3 132 997 2 683 12 080 1044
2019 3 160 755 5 037 22 678 2 067
2020 3 193 394 10 235 42 740 2 990

Sähköautojen verotuskohteluMuokkaa

Suomessa häkä- ja maakaasulla toimivien autojen polttoaineet on vapautettu veroista, mutta sähköauton käyttäjä joutuu maksamaan veroa sähköstä. Lisäksi sähköauton käyttäjä joutuu maksamaan käyttövoimaveron eli niin sanotun diesel-veron.[11] On esitetty, että tämä on verotuksellisesti ymmärrettävää, sillä sähköauto on vapaa bensiiniverosta, jolla kerätään suurin osa autoiluun liittyvien palveluiden (muun muassa tieverkoston rakentaminen ja ylläpito) tuottamiseen tarvittavista varoista.kenen mukaan? Toisaalta sähköautojen kannattajat pitävät tätä esteenä sähköautojen laajemmalle käyttöönotolle.

Sähköajoneuvoyhdistyksen mukaan vuoden 2008 alussa voimaan astunut uusi päästöihin perustuva autoverolaki jarruttaa sähköautojen käyttöönottoa ja uhkaa nostaa sähköautojen verotuksen kymmeneen prosenttiin.[5] Valtiovarainministeriön mukaan vero ei nouse, vaan laskee kymmeneen prosenttiin 26:sta.[5] Ristiriita johtuu siitä, että sähköautoille on voinut anoa erityisharkintaan perustuvia erillisiä huojennuksia tullihallitukselta.[5] Käytännön perusteena on ollut uuden teknologian kehittäminen.[16] Siten sähköautot ovat olleet käytännössä verovapaita.[11]

Verouudistuksessa ei oteta huomioon polttomoottorikäyttöisten autojen muuntamista sähköautoiksi.[11] Niinpä saattaa olla, että sähköllä kulkevasta autosta tullaan perimään ajoneuvoveroa painon perusteella.[16]

Jos sähköautot yleistyvät, EU:n odotetaan ottavan kantaa sähköautojen päästömittauksiin, mutta toistaiseksi tätä ei ole katsottu tarpeelliseksi.[5]

Suomen sähköajoneuvoyhdistys pyrkii edistämään sähköautojen verovapautta.[16]

Matti Vanhasen mukaan sähköautojen käyttövoimaveron voimassaololle on vaikea löytää perusteita ja sen poistamista on harkittava pian. Myös muita tukia sähköautoille olisi Vanhasen mukaan pohdittava.[17]

Ylijohtaja Petri Peltosen johtama työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on ehdottanut, että sähköautojen hankintaan ja käyttöön kannustettaisiin päästöverotuksen keinoin tai suoralla tuella. Sähköautojen käyttöä työsuhdeautoina voitaisiin suosia. Käyttövoimavero voitaisiin poistaa kokonaan.[18]

Nykyään sähköautojen ajoneuvovero on suuruusluokaltaan sama kuin polttomoottoriautoilla. Esimerkiksi vuonna 2016 Tesla Model S P85D -täyssähköauton ajoneuvovero on 217,54 euroa vuodessa, eli saman verran kuin 167 g/km hiilidioksidipäästöisellä bensiinikäyttöisellä henkilöautolla.[19]

Vuonna 2018 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on ehdottanut, että sähköajoneuvojen yleistymisestä johtuva polttoaineveron tuoton alenema paikataan tienkäyttömaksuilla ja kiinteistöveron korotuksella. Etla mainitsee että paikannusteknologian avulla tien käytön hintaa voitaisiin säännellä ruuhkan mukaan.[20]

LatauspisteetMuokkaa

Sähköauton voi jokainen ladata kotipihallaan omasta pistorasiastaan. Nopeaa latausta varten ovat julkiset pikalatauspisteet.

Latauspisteet SuomessaMuokkaa

 
Sähköautojen latauspistokkeita: CHAdeMO, CCS Combo 2 ja tyyppi 2

Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli 1 302 sähköautojen latauspaikkaa, joihin kuului 4 406 perustasoista latauspistettä ja 365 pikalatauspistettä. Näiden lisäksi on 145 kpl Tesla-yhtiön valmistajakohtaista latauspaikkaa[21]. Suomen latauspaikoista 1 255 kpl on tyypiltään Type 2; 274 kpl CCS; 264 kpl CHAdeMO; 50 kpl Tesla Destination Charger ja 9 kpl Tesla Supercharger[21]. EU-direktiivi määrää, että jokaisella latausasemalla on oltava ainakin tyypin 2 liitin tai tasavirtajärjestelmissä Combo 2 -liitin[22].

Vuonna 2020 Virta Oy:n markkinaosuus on reilut 60 %; Recharge Finland hallinnoi noin 20%:a ja K-Lataus noin 15 prosenttia[23]. Latausverkkoon investoivat myös S-ryhmän ABC-lataus, Helen, sekä Lidl, jonka kaikkien myymälöiden yhteyteen rakennetaan latausasema vuoden 2024 loppuun mennessä[24].

EU-direktiivin mukaan latauspisteitä olisi oltava keskimäärin vähintään yksi kymmentä autoa kohden[25], kun vuonna 2020 niiitä oli yksi 42,5:ä autoa kohden[21]. Tammikuussa 2013 uutisoitiin, että EU halusi Suomeen jopa 7 000 latauspistettä vuoteen 2020 mennessä[26].

Julkisten latauspisteiden sijainnin Suomessa löytää verkkosivustolta[27]. Latauspisteiden sijainnit Suomessa näkee myös "Electric Traffic" nimisellä älypuhelinsovelluksella, joka on saatavilla useille mobiililaitteille.[28] [29] [30]

Pikalatauspisteet ovat kärsineet luotettavuusongelmista. Tuulilasi-lehti uutisoi kesällä 2015, että lehden kokeilemista kymmenestä pikalatauspisteestä kolme kieltäytyi antamasta virtaa.[31] Täyssähköautolla epäkuntoinen pikalatauspiste voi johtaa matkan keskeytymiseen, mikäli välittömässä läheisyydessä ei ole toimivaa pikalatauspistettä.[32]

Latauspisteverkon historiaaMuokkaa

Suomen ensimmäinen sähköautoille tarkoitettu pikalatauspiste on Helsingin Energian ja sijaitsee Kampissa.[10] Pohjoismaihin oli rakenteilla 2010-luvun alussa 50 sähköautojen pikalatausasemaa[33], joista 20 tuli Suomeen. Fortum, Nissan ja ABC ovat jo yhdessä näitä rakentamassa.[34]Liikennevirrasta tuli Suomen ensimmäinen latauspisteoperaattori. Sen perustamisen myötä Suomeen suunniteltujen pikalatausasemien määrä nousi 30 kappaleeseen. Fortum on julkaissut suosituksen kiinteistöjen lämmitystolppien muuntamisesta lataustolpiksi sekä sovelluksen älypuhelimille jolla näkee yhtiön latauspisteet kartalla.[35]

PysäköintiMuokkaa

Pikalatauspisteillä pysäköinti on aina ilmaista. Helsingissä tavallisilla latauspisteillä pysäköinti on joko ilmaista tai puoleen hintaan riippuen paikasta. Latauspisteettömillä Helsingin kaupungin pysäköintipaikoilla pysäköinnin hinta sähköautoille on aina -50 % normaalihinnasta. Tämän alennuksen saa käyttöön tilaamalla siihen oikeuttavan tarran Helsingin kaupungin rakennusvirastolta. Etu koskee myös vähäpäästöisiä polttomoottoriautoja.[36]

Suomessa myytävät sähköautotMuokkaa

Mallin nimi Istumapaikat Vetotapa Toimintamatka Huippunopeus Kiihtyvyys
0-50 km/h
Kiihtyvyys
0-100 km/h
Tavaratila Hinta (sisältäen ALV 24%
+ Suomen autovero)
Saatavuus
BMW i3 4 Takaveto 160-190 km 150 km/h n. 3 s 7,2 s 260 l 34 950 € Ollut saatavilla vuodesta 2015
Citroën C-Zero 4 Takaveto 135 km 130 km/h n. 6 s 15,9 s 166 l 31 878 € Ollut saatavilla vuodesta 2010
Ford Focus Electric 5 Etuveto 160 km 137 km/h 4,0 s 9,6 s 454 l 41 965 € Ollut saatavilla vuodesta 2013
Hyundai Ioniq electric 5 Etuveto 280 km 165 km/h n. 4 s 9,9 s 350 l 36 990 € Ollut saatavilla vuodesta 2017
Mercedes-Benz B-Sarja Electric Drive 5 Etuveto 140-230 km 160 km/h 2,5-3 s 6,8[37]-7,9 s 362 l Ollut saatavilla vuodesta 2015
Mercedes-Benz E-Cell[38] 2-7 Etuveto 130 km 80 km/h 6 s 11,1 s (0-80 km/h) 5 700 l Ollut saatavilla vuodesta 2011
Mitsubishi i-MiEV 4 Takaveto 150 km 130 km/h n. 4,3 s 11,9 s 166 l 31 990 € Ollut saatavilla vuodesta 2010
Nissan Leaf 5 Etuveto 199 km 150 km/h 3,0 s 9,9 s[39] 330 l 35 981€ Ollut saatavilla vuodesta 2012
Nissan e-NV200[40] 2-7 Etuveto 170 km 123 km/h 4,5 s 11 s 4 200 l 33 439 €[41] Ollut saatavilla vuodesta 2014
Peugeot iOn 4 Takaveto 150 km 130 km/h 5,9 s 15,9 s 166 l 32 138 € Ollut saatavilla vuodesta 2010
Smart Fortwo electric drive[42] 2 Takaveto 135 km 120 km/h n. 4 s n. 12 s 220 l Tulossa
Tazzari Zero 2 Takaveto 140-200 km 100 km/h 4,9 s 180 l 18 000-28 000 € Oli myynnissä 2010-2013.

Mahdollisesti saatavilla käytettynä.

Tesla Model S
60

85

P85

Tesla Model S D

60D

70D

85D

P85D

5+2 S
Takaveto

D

Neliveto

502 km

(85 kWh)

S
190 km/h
200 km/h
210 km/h
D
200 km/h

225 km/h
250 km/h
250 km/h

S
2,3 s
2,0 s
1,7 s
D
n. 1,9 s
n. 1,9 s
n. 1,9 s
n. 1,5 s
S
6,2 s
5,6 s
4,4 s
D
6,0 s

5,4 s
5,4 s
3,4 s

895 l S

72 300 €

89 072 €

94 979 €

D

79 875 €

83 598 €

94 651 €

116 756 €

S
Ollut saatavilla vuodesta 2013

D

On nyt saatavilla 2015-

Tesla Model X 7 Neliveto 430 km 210 km/h n. 1,7 s 4,4 s Ollut saatavilla vuodesta 2015
Tesla Roadster 2 Takaveto 393 km 201 km/h 2,3 s 3,9 s Oli myynnissä 2008-2013.
Mallia uudistetaan parhaillaan.
Tesla Roadster Sport 2 Takaveto 393 km 201 km/h 1,5 s 3,7 s Oli myynnissä 2008-2013.
Mallia uudistetaan parhaillaan.
TH!NK City 2+2 Etuveto 160 km 110 km/h 6,5 s n. 16 s 821 l 2008 ~50 000 € -
2013 ~20 000 €
Oli myynnissä 2008-2013.

Mahdollisesti saatavilla käytettynä.

Volkswagen e-Up![43] 4 Etuveto 160 km 130 km/h n. 4 s 12,4 s 28 644 € Ollut saatavilla vuodesta 2014
Volkswagen e-Golf[43] 5 Etuveto 190 km 140 km/h n. 4 s 10,4 s 345 l 40 979 € Ollut saatavilla vuodesta 2014

Suomalaisia sähköautoihin liittyviä toimijoitaMuokkaa

Uusia kotimaisia yrittäjiäMuokkaa

Ammattikorkeakoulu ryhtyy valmistamaan sähköautojaMuokkaa

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian Autolaboratorio aikoo ryhtyä valmistamaan yhdessä kansainvälisten asiantuntijayritysten kanssa suunnittelemaansa kaksipaikkaista, täysin sähkökäyttöistä urheiluautoa nimeltä Era. Auton vuosituotantomääräksi kaavaillaan 300 kappaletta. Hinta tulee olemaan korkea. Era osallistui prototyypillään Automotive X-Prize -kilpailuun.[47]

Sähköautot - Nyt -hankeMuokkaa

Pääartikkeli: Sähköautot - Nyt!

Riihimäen seudulla Hausjärven kunnan Hikiän kylässä toimiva,[48][49] kymmenen henkilön organisoima[50] Sähköautot Nyt -yhteisö on tilannut erän Toyota Corolla -mallisia[51] polttomoottoriautoja ja suunnittelee ryhtyvänsä muuntamaan niitä sähkökäyttöisiksi.[50] Yhteisön tavoitteena on tuoda markkinoille 500 kpl litium-akuilla toimivaa, kohtuuhintaista perheautoa.[50][49] Suuri sähköautojen jälleenmyyjä toivoo saavansa niistä 300.[51] Autoja oli määrä valmistaa 50 kpl vuonna 2008, mutta vasta vuoden 2009 marraskuussa esiteltiin projektin muuntama ensimmäinen eCorolla.[48][52] Tilauksia aletaan ottaa vastaan protoautojen valmistumisen myötä.[53] Tällaisen auton ostohinta olisi sama kuin vastaavan bensiinimallin hinta uutena, mutta käyttökustannukset puolet polttomoottorikäyttöisen kuluista.[50] Auton hiilidioksidipäästöt olisivat alle puolet vähäpäästöisen polttomoottoriauton päästöistä.[53] Ajomatka yhdellä latauksella olisi yli 150 km.[53] Auton tietojärjestelmän pohjana on Linux, ja auton piirustukset ja muut ohjeet julkaistaan avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti kaikkien saataville.[51] Yhteisö pitää Suomen erityisinä vahvuuksina alalla akkutekniikan osaamista, riippumatonta autotehdasta, Litium-esiintymää ja valmiita latausasemia taloyhtiöiden autopaikoilla.[50] Vuonna 2010 yhteisön toiminta keskittyi merkittävästi Tampereelle, jonne perustettiin Tampereen sähköajoneuvokeskus.[54][55]

Uudenkaupungin autotehdasMuokkaa

Valmet Automotiven tehtaalla on valmistettu sarjatuotantona Garia-golfautoa[56], THINK City -kaupunkiautoa[57] ja Fisker Karma-pistokehybridiä. Tehdas julkaisi oman pistokehybridimallinsa maaliskuussa 2013.[58]

Sanifer OulustaMuokkaa

Sähköistä Sanifer-kaupunkiautoa kehitellään AMC Motorsin, Oulun Yliopiston Automotive Engineering -osaston ja kiinalaisten kumppaneiden yhteistyössä.[59]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. https://www.talouselama.fi/uutiset/edes-kahden-tonnin-hankintatuki-ei-auta-sahkoauto-ei-vaan-kuluttajalle-kelpaa/8d3e8b36-64b1-3c61-80f2-245e16a95d86
  2. https://yle.fi/uutiset/3-9805924
  3. Kimmo Levä ja Jaana Lindell-Nyman (toim.): Ken ties – tulevaisuuden teemat: Mobilia-vuosikirja 1995, s. 73–74. Kangasala: Mobilia-säätiö, 1995.
  4. Levä & Lindell-Nyman (toim.), 1995, s. 76.
  5. a b c d e f g h i j k l Välilä, Anu: Sähköautot hävinneet Suomen liikenteestä lähes kokonaan 24.11.2007. Turun Sanomat. Viitattu 23.7.2012.
  6. Sähköautot läpäisivät kaupunkiajon pakkastestin, HS, 6.2.2012, sivu A15
  7. AKE. Henkilöautoja rekisteröitiin 140 000 – kaksipyöräisten suosio väheni (5.1.2009) http://www.ake.fi/AKE/Ajankohtaista/Vuoden+2009+tiedotteet/Henkilöautoja+rekisteröitiin+140+000.htm
  8. Ruotsi mokasi sähköautojen kanssa. 11.2.2014 Iltalehti
  9. Huhta, Matti: Vantaan minikuormuri kuluttaa euron satasella. Helsingin Sanomat 16.8.2008 s. A17
  10. a b http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Helsingin+Energia+tekee+ensimmäisen+sähköautojen+latauspisteen+Kamppiin/1135249585447
  11. a b c d http://www.iti.fi/say/archive/aloitteet/SAYmediatiedote2007-11-14.pdf
  12. a b c d e f Postin sähköauto-ohjelma hiipui 09.10.2003. Tekniikka ja Talous. Viitattu 14.7.2008.
  13. http://www.itella.fi/group/media/useinkysyttya/postipalveluista.html#ots26
  14. http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/itella-kokeilee-varkaudessa-s%C3%A4hk%C3%B6autoja/606857 Itella kokeilee Varkaudessa sähköautoja, Savon Sanomat
  15. Tilastokeskuksen maksuttomat tietokannat, 11ie -- Autot käyttövoiman mukaan, 1990-2020, Tilastokeskus, viitattu 30.3.2021. Saantitapa: https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__lii__mkan/statfin_mkan_pxt_11ie.px/
  16. a b c http://www.iti.fi/say/archive/aloitteet/SAY_lausunto_autoveroasiassa_20071114.pdf
  17. http://www.verkkouutiset.fi/arkistojuttu.php?id=132345 Ahtokivi, Ilkka: Vanhanen: Käyttövoimavero pois sähköautoilta. Verkkouutiset 5.8.2008.
  18. Heikki Arola: Työryhmän visio: Vuonna 2020 jo neljännes autoista kulkee sähköllä. HS 6.8.2009 http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Työryhmän+visio+Vuonna+2020+jo+neljännes+autoista+kulkee+sähköllä/1135248266108
  19. Vesa Linja-aho: Teslan ajoneuvovero ei päätä huimaa (215,94 € #säästitklikin) Tuulilasi. Viitattu 30.3.2016.
  20. https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/kiitos-vaan-sahkoautot-tiemaksut-kayttoon-ja-kiinteistoveroon-korotus-ehdottaa-etla-maksuilla-varauduttaisiin-polttoaineverojen-tuoton-hiipumiseen-6737731
  21. a b c https://emobility.teknologiateollisuus.fi/sites/emobility/files/inline-files/2020%20Q4%20S%C3%A4hk%C3%B6inen%20liikenne%20tilannekatsaus%202021%2002%2018%20jaettava_0.pdf
  22. EUR-Lex - 02014L0094-20200524 - EN - EUR-Lex eur-lex.europa.eu. Viitattu 28.8.2021. (englanniksi)
  23. Juha Salonen: Fortumin osaomistama sähköautojen latausyhtiö: ”Olemme valmiita keskustelemaan verkostomme avaamisesta Virran ja K-Latauksen kanssa” Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 28.8.2021.
  24. Uusia sähköautojen pikalatureita nousee pian huomattavasti, kaupoilta isot investoinnit – "Yksinään ei ole niin mahtavaa liiketoimintaa" Yle Uutiset. Viitattu 28.8.2021.
  25. EUR-Lex - 32014L0094 - EN - EUR-Lex eur-lex.europa.eu. Viitattu 28.8.2021. (englanniksi)
  26. Petri Raivio: EU haluaa Suomeen 7 000 julkista sähköautojen latauspistettä 24.1.2013. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 3.8.2016 (viitemalline käyttöön).
  27. Latauspisteet TeslaClub.fi. Viitattu 28.8.2021.
  28. Tekes - Latauspistesovellus. Viitattu: 24.6.2014
  29. https://play.google.com/store/apps/details?id=fi.electrictraffic&hl=fi
  30. https://itunes.apple.com/fi/app/electric-traffic/id604832312?l=fi&mt=8
  31. Vesa Linja-aho: Riemua ja risoja latauspisteitä Tuulilasi. heinäkuu 2015. Viitattu 22.7.2015.
  32. Vesa Linja-aho: Sähköautoreissu Lahteen tyssäsi ikävään yllätykseen Tuulilasi. huhtikuu 2015. Viitattu 22.7.2015.
  33. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/fortum-ja-nissan-rakentavat-50-latauspistett%C3%A4-s%C3%A4hk%C3%B6autoille-1.24898
  34. http://www.stkliitto.fi/viestinta/julkaistua/1687-tekniikka-talous-saehkoeautoille-20-pikalatauspistettae-etelae-suomeen-ensi-vuonna.html
  35. http://www.fortum.com/countries/fi/yritysasiakkaat/charge-and-drive/loyda-latauspiste/pages/default.aspx
  36. Vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksujen alennus Helsingin kaupunki. Viitattu 13.3.2016.
  37. Buyers Guide: Mercedes-Benz B-class Electric Drive Car and Driver magazine. Viitattu 8.12.2014.
  38. Vito-esitteet Veho. Viitattu 1.1.2013.
  39. 2011 Nissan Leaf Road Test Edmunds.com. Viitattu 1.1.2011.
  40. nissan.fi Nissan Suomi. Viitattu 12.9.2013.
  41. Nissan e-NV200 - Nettiauto nettiauto.com. Viitattu 28.5.2014.
  42. Kohti nollapäästöjä: Smart Veho. Viitattu 1.1.2013.
  43. a b Sähköinen aikakausi alkaa nyt. Volkswagen Suomi. Viitattu Virhe: kelvoton aika.
  44. a b c Laki vauhdittaa sähköautoilua – valtio tukee latauspisteiden rakentamista, sähköauton ostoon voi saada jopa 3 500 euron tuen Suomenkuvalehti.fi. 4.11.2021. Viitattu 8.11.2021.
  45. http://www.fortum.com/countries/fi/yritysasiakkaat/charge-and-drive/pages/default.aspx
  46. Enää sähköauto ei yski kylmässä – Suomalaisyritys löysi markkinaraon T&T. Viitattu 17.3.2016.
  47. Piiroinen, M.: Kotimaisella sähköautolla 300 kappaleen vuosituotantotavoite 7.2.2008. Tekniikka ja Talous. Viitattu 14.7.2008.
  48. a b http://www.nelonen.fi/uutisvideot/default.asp?video=3529
  49. a b http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/05/tuunaa_itse_sahkoauto_715673.html
  50. a b c d e Suomalaiset puuhamiehet tuovat sähköauton markkinoille 10.2.2008. Taloussanomat.
  51. a b c Nikulainen, Kalevi: Suomalainen sähköauto perustuu Linuxille. Digitoday 11.3.2008
  52. http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/corolla-sahkoautoksi-talkootyona Tuulilasi, Corolla sähköautoksi talkootyönä
  53. a b c http://www.sahkoautot.fi/autot:saehkoeinen-toyota-corolla
  54. Tampereesta on tulossa sähköautojen suurkaupunki, Aamulehti
  55. Kova tavoite: Sähköautoilla 2 000 työpaikkaa Tampereelle, Tamperelainen
  56. http://yle.fi/alueet/turku/2009/12/sahkoisia_golfautoja_tehdaan_jo_uudessakaupungissa_1250861.html Sähköisiä golfautoja tehdään jo Uudessakaupungissa, YLE 8.12.2009
  57. http://yle.fi/alueet/turku/2009/12/lisaa_sahkoautoja_uudestakaupungista_1262027.html
  58. http://www.valmet-automotive.com/automotive/bulletin.nsf/PEBD/29222A63034DD111C2257B2100349EE6?opendocument
  59. http://yle.fi/alueet/oulu/2009/11/oululainen_sahkoauto_rullaa_kauppoihin_kevaalla_1167836.html

Aiheesta muuallaMuokkaa

Sähköautoihin liittyvät hankkeet SuomessaMuokkaa