Sääksmäen kihlakunta
Sääksmäen kihlakunta on entinen kihlakunta entisessä Hämeen läänissä. Sen seuraaja oli myöhempi Tammelan kihlakunta.
1500-luvulla kihlakunta jakautui kuuteen hallintopitäjään, jotka olivat Kalvola, Kulsiala, Porras, Pälkäne, Saarioinen ja Sääksmäki. Näiden lisäksi kihlakuntaan tulivat kuulumaan Rautalammi vuodesta 1563 ja Jämsä vuodesta 1582.
Vuonna 1640 kihlakunta jaettiin kahteen osaan, joiden nimeksi tulivat Sääksmäen ylinen kihlakunta ja Sääksmäen alinen kihlakunta. Sääksmäen alinen kihlakunta muodostui Kalvolan, Portaan, Saarioisten ja Sääksmäen hallintopitäjistä. Rengon ja Lehijärven hallintopitäjät liitettiin vuonna 1685 osaksi kihlakuntaa kahdeksi vuodeksi.
Sääksmäen alisen kihlakunnan hallintopitäjät jakautuivat kukin neljänneskuntiin:
- Kalvolan hallintopitäjä: Airanne, Heinu, Keikkala ja Kutinen
- Portaan hallintopitäjä: Hirsjärvi, Jokioinen, Pitkäjärvi ja Tammela
- Saarioisten hallintopitäjä: Airanne, Akaa, Jalanti ja Tarttila
- Sääksmäen hallintopitäjä: Konho, Liattula, Ritvala ja Salo
Kihlakunnan rajoja muutettiin vuonna 1869, jolloin Someron eteläosan kylät siirrettiin Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin ja Punkalaitumen itäosan kyliä Hämeen läänistä Turun ja Porin lääniin.
Lähteet muokkaa
- Hirsjärvi, J. V.: Muinaisjäännöksiä Tammelan kihlakunnassa. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja, 1949, nro XVIII, s. 8–9. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys.
Aiheesta muualla muokkaa
- Nuijasodan eteläisin kahakka käytiin Asikkalan Nuijamäellä (kartta Hämeen hallintopitäjäjaosta 1600-luvun alussa]
- Hämäläiset ja yläsatakuntalaiset noitaoikeudenkäynnit - alue (kartta Hämeen ja Ylä-Satakunnan hallintopitäjistä vuonna 1635)
- Genos 9(1938), s. 16–18 (Jalmari Finne) (Arkistoitu – Internet Archive) (Sääksmäen ylisen ja alisen kihlakunnan nykyiset kunnat)