Rytmihäiriö (yhtye)

suomalainen yhtye

Rytmihäiriö on helsinkiläinen surmacoreksi musiikkiaan kutsuva metalliyhtye. Yhtyeen musiikkityyli vaihtelee hardcore punkista ja thrash metalista raskaampaan grindcoreen. Yhtye on sanonut hakevansa väkivaltaa, alkoholismia ja satanismia käsitteleviin sanoituksiinsa inspiraatiota Alibi-lehdestä sekä Gambina-nimisestä alkoholijuomasekoituksesta.

Rytmihäiriö
Rytmihäiriö Rakuunarockissa, Lappeenrannassa vuonna 2013.
Rytmihäiriö Rakuunarockissa, Lappeenrannassa vuonna 2013.
Tiedot
Toiminnassa 19881992
1998
Tyylilaji surmacore
hardcore punk
thrash metal
grindcore
crossover thrash
death metal
Kotipaikka Suomi Helsinki, Suomi
Laulukieli suomi
Jäsenet

Unto Helo, laulu
Janne Perttilä, kitara, taustalaulu
Antti Kiiski, basso, taustalaulu
Jukka ”Kosmo” Kröger, rummut

Entiset jäsenet

Otto Luotonen, rummut
Kalle Ellilä, laulu
Pate Vuorio, laulu
Silveri, laulu
Marko Karimo, laulu
Karis, kitara
Tuukka Laitinen, kitara
EQ, kitara
Nastis, kitara
Samppa, kitara

Levy-yhtiö

Sakara Records, 2006–
Spinefarm Records, 1990–1992

Aiheesta muualla
Kotisivut

Historia muokkaa

Alkuajat (1988–1989) muokkaa

Yhtyeen perustivat vuonna 1988 Kalle Ellilä, Ande Kiiski ja Otto Luotonen.[1] Kitaristi Karis löydettiin yhtyeeseen lehti-ilmoituksen kautta. Tällä kokoonpanolla yhtye ehti soittaa muutaman keikan ja nauhoittaa demon Möfaa puujumalille. Pian demon julkaisun jälkeen Karis erotettiin yhtyeestä arvaamattomuutensa vuoksi.[2]

Kariksen tilalle kitaristiksi löydettiin Tuukka Laitinen. Hän soitti yhdellä demolla ja kahdella keikalla, mutta jätti yhtyeen musiikin yksinkertaisuuden vuoksi.[2] Vuoden 1989 alussa Tuukan korvasi EQ, joka oli toiminut thrash metal -yhtye Dirty Damagen kitaristina. Tuukka kuitenkin teki pian paluun yhtyeeseen, ja hetken aikaa yhtyeessä oli kaksi kitaristia. Tällä kokoonpanolla äänitettiin yksi demo. Äänitysten jälkeen kitaristi EQ erosi yhtyeestä, koska oli perustamassa omaa Dun-delion -yhtyettä.[1]

Vuoden 1989 syksyyn mennessä yhtyeen sisällä alkoi olla ristiriitoja ja lopulta laulaja Kalle Ellilä jouduttiin erottamaan yhtyeestä. Saman vuoden lokakuussa yhtye soitti Turussa keikan kolmimiehisenä kokoonpanolla Antti Kiiski (basso, laulu), Otto Luotonen (rummut, laulu) ja Tuukka Laitinen (kitara, laulu). Tuolla keikalla yhtye esitti ensimmäistä kertaa kappaleen ”Surmatyö”, joka myöhemmin päätyi samannimiselle EP:lle.[1]

Surmatyö-EP ja levytyssopimus (1989–1990) muokkaa

Loppusyksystä 1989 laulajan paikan otti aiemmin grindcore-yhtye Nauseassa vaikuttanut Pate Vuorio. Yhtye meni studioon joulukuussa 1989 ja tuloksena oli Surmatyö-EP. Levy julkaistiin omakustanteena ja 500 kappaleen painos saatiin loppuunmyytyä pienen ajan sisällä. EP:n äänitysten jälkeen Rytmihäiriö kasvoi jälleen viisimiehiseksi, sillä niin ikään Nausea-yhtyeessä vaikuttanut Nastis otettiin yhtyeeseen toiseksi kitaristiksi.

Vuoden 1990 alkupuolella Riku Pääkkönen oli juuri perustanut Spinefarm Recordsin ja Rytmihäiriöstä tuli uuden levy-yhtiön ensimmäinen kiinnitetty yhtye. Rytmihäiriö äänitti maaliskuussa 1990 toisen EP:nsä Ihmisiä kuolee!. Levyä painettiin 1200 kappaletta ja sekin myytiin loppuun pienessä ajassa, Surmatyö-EP:n tavoin. EP Ihmisiä kuolee oli kaikkien aikojen ensimmäinen Spinefarm-julkaisu, ja Surman siipien havinaa yhtiön ensimmäinen täyspitkä albumijulkaisu.

Ensimmäinen albumi ja hajoaminen (1991–1992) muokkaa

Pian Ihmisiä kuolee!-EP:n studiosessioiden jälkeen kitaristi Nastis jätti Rytmihäiriön ja jälleen nelimiehiseksi kutistunut yhtye aloitti vuoden 1990 loppupuolella ensimmäisen pitkäsoittolevynsä äänitykset. Surman siipien havinaa -nimeä kantanut albumi julkaistiin vuoden 1991 tammikuussa. Levyn äänimaailma oli todella aggressiivinen ja huolittelematon. Albumin julkaisun jälkeen yhtye teki monia esiintymisiä.

 
Laulaja Unto Helo

Näihin aikoihin yhtye sai toisen kitaristin, kun yhtyeen pitkäaikainen ystävä Samppa liittyi yhtyeeseen. Yhtye alkoi tehdä uutta materiaalia seuraavaa julkaisua varten mutta kesällä 1991 motivaation puutteen vaivaama Pate jätti Rytmihäiriön ja näin yhtye oli jälleen ilman laulajaa. Myös Tuukan kiinnostus bänditoimintaa kohtaan alkoi laimeta ja hän erosi yhtyeestä pian Paten lähdön jälkeen.

Paten tilalle laulajaksi saatiin Silveri, yhtyeen pitkäaikainen ystävä hänkin. Rytmihäiriö jatkoi edelleen vanhalla "surmacore"-tyylillä, kunnes yhtye päätti muuttaa laulukielensä englanniksi. Laulaja Silverin uudet englanninkieliset sanoitukset olivat tyylilajiltaan kantaa ottavampia ja poliittisempia ja näin ollen entinen surmacore-tyyli jäi taka-alalle.

Silveri kuitenkin kyllästyi ja erosi yhtyeestä jo muutaman keikan jälkeen ja jälleen yhtye oli vailla laulajaa. Uudeksi laulajaksi löytyi Amen-yhtyeen kitaristi Marko Karimo. Karimo kirjoitti uudet sanoitukset, jotka nekin olivat englanninkielisiä ja poliittisia. Yhtye meni studioon ja äänitti kappaleita Amenin kanssa tehtävälle split-LP:lle. Myös tämä kokoonpano jäi lyhytikäiseksi ja esiintyi vain yhden kerran, pian split-LP:n julkaisun jälkeen.

Lukuisien kokoonpano- ja tyylivaihdosten jälkeen yhtyeen jäsenet eivät enää löytäneet oikeaa tyylisuuntaa, joten he päättivät lopettaa yhtyeen vuonna 1992.

Uusi kokoonpano (1998–) muokkaa

 
Kitaristi Janne Perttilä

Hajoamisen jälkeen rumpali Otto Luotonen oli soittanut Wind of Pain -yhtyeessä, jossa hän oli tutustunut kitaristi Janne Perttilään. Vuonna 1998 Rytmihäiriö päätettiin perustaa uudelleen ja Perttilää pyydettiin kitaristiksi uuteen kokoonpanoon. Yhtyeen paluu sai jokseenkin hyvän vastaanoton, mutta tästä huolimatta yhtye esiintyi vain harvakseltaan, soittaen pelkästään ensimmäisten EP:iden ja albumin aikaista, suomenkielistä materiaalia.

Vuonna 2000 yhtye meni jälleen studioon ja äänitti muun muassa 3 vanhaa 1990-luvun alkupuolella syntynyttä kappaletta, joita aiemmin ei oltu tehty valmiiksi. Vuonna 2002 laulaja Pate kyllästyi ja erosi yhtyeestä, jälleen motivaatio-ongelmien vuoksi. Paten tilalle saatiin hardcore-yhtye Oheisvasarassa vaikuttanut Unto "Une" Helo, joka oli jo aiemmin laulanut muutamissa esiintymisissä, Paten ollessa estyneenä.

Rytmihäiriö aktivoitui jälleen toden teolla ja alkoi kirjoittaa materiaalia uudelle EP:lle syksyllä 2002. Vuoden 2003 alkaessa yhtyeeltä julkaistiin peräti kaksi äänitettä, vanhaa, 1990-luvun aikaista tuotantoa sisältänyt kokoelmalevy Surman vuodet – The Homicide Years, sekä uutta materiaalia sisältänyt Surmaa kännissä-EP. Vuoden 2003 aikana yhtye myös esiintyi laajalti ympäri Suomen. Yhtye juhli myös 15-vuotista uraansa esiintymällä Helsingin Factoryssa, jossa esiintyivät lähes kaikki yhtyeen aiemmat kokoonpanot. Vuoden loppua varjosti kuitenkin yhtyeen saama tieto alkuperäisen vokalistin Kalle Ellilän kuolemasta.

Albumit Saatana on herra ja Seitsemän surman siunausliitto (2004–2006) muokkaa

 
Basisti Antti Kiiski

Rytmihäiriö vietti vuoden 2004 kirjoittamalla materiaalia toiselle pitkäsoittolevylleen. Yhtye meni studioon joulukuussa 2004 ja Rytmihäiriön toinen studioalbumi Saatana on herra julkaistiin vuoden 2005 helmikuussa. Albumi sisälsi hieman aiempaa tuotantoa enemmän vaikutteita metallimusiikista ja albumilla vieraili muun muassa Impaled Nazarene -yhtyeen keulahahmo Mika Luttinen.

Vuoden 2005 lopulla yhtye alkoi etsiä julkaisijaa mahdolliselle kolmannelle studioalbumille. Mokoma-yhtyeen jäsenten kaksi vuotta aiemmin perustama Sakara Records osoitti kiinnostusta Rytmihäiriötä kohtaan ja yhtye alkoi välittömästi työstää uutta materiaalia. Vuoden 2006 alussa yhtye piti taukoa esiintymisistä ja keskittyi täysipainoisesti uusien kappaleiden tekemiseen.

Elokuussa 2006 yhtye meni studioon ja aloitti kolmannen albuminsa äänitykset tuottaja Jukka Varmon johdolla. Rytmihäiriön kolmas studioalbumi Seitsemän surman siunausliitto ilmestyi lokakuussa 2006 ja nousi Suomen virallisen albumilistan sijalle 36 ollen historian ensimmäinen listalle noussut Rytmihäiriö-äänite. Vuoden 2006 lokakuussa yhtye osallistui koko Suomen kattavalle "Sakara Tour"-kiertueelle, jolla mukana olivat myös Mokoma ja Stam1na.

Sarvet, sorkat, salatieteet ja Surmantuoja (2007–2010) muokkaa

Neljäs Rytmihäiriö -albumi Sarvet, sorkat, salatieteet ilmestyi 27. helmikuuta 2008, nousten julkaisuviikollaan Suomen virallisen albumilistan sijalle 10.[3] Albumilla vieraili muun muassa koko Moonsorrow-yhtyeen jäsenistö. Albumilla kuultiin aiempaa enemmän mahtipontisia kuoro- ja kosketinsoitinosuuksia sekä akustisia soittimia.[4]

Helmikuussa 2010 yhtye aloitti työnimellä "Kontulalainen plutokratia" kulkevan viidennen studioalbuminsa äänitykset.[5] Albumi Surmantuoja julkaistiin 12. toukokuuta 2010. Albumi on musiikillisesti aiempaa tuotantoaan väkivaltaisempaa. Albumin materiaalia säveltäessään yhtye teki myös tietoisesti sellaisia kappaleita, jotka toimivat parhaiten esiintymistilanteissa.[6] Albumin miksasi aiemmin muun muassa Opethin kanssa työskennellyt ruotsalainen Dan Swanö.[3]

Todellisuuden mestari (2011–2013) muokkaa

Marraskuussa 2011 Rytmihäiriö ilmoitti esiintyvänsä vuoden 1990 kokoonpanolla ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen.[7] Elokuussa 2012 yhtye tiedotti työstävänsä uutta musiikkia tulevaa kuudetta studioalbumia varten[8], ja helmikuussa 2013 julkaisupäiväksi varmistui 3. toukokuuta 2013. Albumi nauhoitettiin Sonic Pump -studiossa, ja sen miksauksesta vastasi edellistä albumiakin työstänyt Dan Swanö. Nimellä Todellisuuden mestari julkaistua kuudetta studioalbumiaan yhtye on kuvaillut "kaiken edellisen tuotantonsa likaisemmaksi ja romuluisemmaksi serkuksi, jota kukaan ei halua kylään."[9]

Syyskuussa 2013 Rytmihäiriö lähti joulukuuhun ulottuvalle Käest läks kontroll 2013 -kiertueelle, jonka aikana yhtye teki ensimmäisen ulkomaan keikkansa Virossa.[10]

Otto Luotosen ero, Spurgurituaali (2014–) muokkaa

Marraskuussa 2014 yhtye ilmoitti aloittaneensa uusien kappaleiden harjoittelemisen.[11] Yhtyeessä alusta asti rumpuja soittanut Otto Luotonen ilmoitti eroavansa yhtyeestä lokakuussa 2016.[12] Vuosi myöhemmin marraskuussa 2017 yhtye ilmoitti uuden rumpalin Jukka Krögerin liittymisestä yhtyeeseen, sekä tulevan studioalbumin ilmestymisestä vuoden 2018 aikana.[13] Yhtye aloitti seitsemännen studioalbuminsa äänitykset 15. helmikuuta 2018.[14] Albumin ensimmäinen single ”Spurgurituaali” sekä sen musiikkivideo julkaistiin 18. toukokuuta 2018.[15]

Kokoonpano muokkaa

 
Vuonna 2016 yhtyeen jättänyt Otto Luotonen oli Rytmihäiriön perustajajäsen.

Entiset jäsenet muokkaa

  • Otto Luotonen – rummut (1988–1992, 1998–2016)[12]
  • Tuukka Laitinen – kitara (1988–1989, 1989–1991)
  • Karis – kitara (1988)
  • Kalle Ellilä (k. 2003) – laulu (1988–1989)
  • Eq – kitara (1989)
  • Pate Vuorio – laulu (1989–1991, 1998–2002)
  • Samppa – kitara (1990–1992)
  • Nastis – kitara (1990)
  • Silveri – laulu (1991–1992)
  • Marko Karimo – laulu (1992)

Diskografia muokkaa

Studioalbumit muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c Rytmihäiriö: Historia: ALKUAJAT (1988-89) surmacore.com. surmacore.com. Arkistoitu 31.7.2018. Viitattu 17.10.2013. (suomeksi)
  2. a b Rytmihäiriön haastattelu vuodelta 1989 mesikammen.wordpress.com. 1989. http://mesikammen.wordpress.com. Arkistoitu 23.10.2013. Viitattu 17.10.2013. (suomeksi)
  3. a b Surmantuoja julkaistaan 12. toukokuuta surmacore.com. 14.4.2010. surmacore.com. Viitattu 17.10.2013. (suomeksi)
  4. Rytmihäiriö: Sarvet, sorkat, salatieteet soundi.fi. 03/2008. soundi.fi. Viitattu 17.10.2013. (suomeksi)
  5. Rytmihäiriö aloitti uuden albuminsa nauhoitukset surmacore.com. 25.2.2010. surmacore.com. Arkistoitu 18.10.2013. Viitattu 17.10.2013. (suomeksi)
  6. Rytmihäiriön Surmantuoja ilmestyy toukokuussa sue.fi. 15.4.2010. sue.fi. Arkistoitu 20.10.2013. Viitattu 17.10.2013. (suomeksi)
  7. Vuosimallin 1990 Rytmihäiriö livenä surmacore.com. 1.11.2011. surmacore.com. Arkistoitu 18.10.2013. Viitattu 17.10.2013. (suomeksi)
  8. Keikkoja surmacore.com. 2.8.2012. surmacore.com. Arkistoitu 18.10.2013. Viitattu 17.10.2013. (suomeksi)
  9. RYTMIHÄIRIÖLTÄ UUSI ALBUMI surmacore.com. 18.2.2013. surmacore.com. Arkistoitu 18.10.2013. Viitattu 17.10.2013. (suomeksi)
  10. RYTMIHÄIRIÖ URANSA ENSIMMÄISELLE ULKOMAAN KEIKALLE surmacore.com. 27.9.2013. surmacore.com. Arkistoitu 18.10.2013. Viitattu 27.9.2013. (suomeksi)
  11. https://www.facebook.com/rytmihairio/posts/749897268380574
  12. a b Facebook: Otto ilmoittaa: KIITOS "nykymuotoinen" RYTMIHÄIRIÖ 2002–2016.
  13. Mäenpää, Arto: Metalliyhtye Stam1na erikoiskeikalle Helsingin Jäähalliin toukokuussa: soittaa ”Raja” -albuminsa kokonaisuudessaan kaaoszine.fi. 13.11.2017. Viitattu 13.11.2017.
  14. Instagram: rytmihairio_official (February 15)
  15. Schildt, Saku: Rytmihäiriön triumfanttinen paluu – perinteinen musta messu on pikkulasten leikkiä kunnon Spurgurituaalin rinnalla soundi.fi. 18.5.2018. Viitattu 18.6.2018.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rytmihäiriö.