Rusokääpä
Rusokääpä (Pycnoporellus fulgens) on harvinainen yksivuotinen kääpälaji. Rusokääpä on ekologialtaan erikoinen kääpä, sillä se pystyy elämään vain kantokäävän (Fomitopsis pinicola) lahottamassa puussa. Suomessa levinneisyys painottuu Etelä- ja Keski-Suomeen.[2][3]
| Rusokääpä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Fomitopsidaceae |
| Suku: | Pycnoporellus |
| Laji: | fulgens |
| Kaksiosainen nimi | |
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Rusokäävän itiöemä on yksivuotinen, pileaattinen tai harvoin puoliresupinaattinen, keskikokoinen tai pienehkö, hyllymäinen. Yläpinta on oranssinsävyinen, jossa oranssinruskeita vöitä ja lakin tyvi on nukkapintainen. Oranssi malto on kosteana pehmeää, kuivuessaan kevyttä ja haurasta.[2] Alapinta aluksi kermanvalkoinen, myöhemmin siitä tulee orassi. Pillit on erityisen muotoisia, kulmikkaita tai sokkeloisia repeytyviä, työntyvät esille lakin alta niin että ylimmät pillit näyttävät hampailta. Yleensä se elää kuolleissa havupuissa aiheuttaen ruskolahoa.[4][5]
Elinympäristö ja levinneisyys muokkaa
Rusokääpä on vanhojen, tuoreiden kuusikoiden laji, mutta ei vaadi aarniometsää. Sen saattaa myös löytää kaupunkien puistometsistä, joihin on jäänyt kaatuneita puita tai vanhoista talousmetsistä, joissa on lahopuuta. Isäntäkasvina on yleensä osittain kuorellinen kuusen maapuu, joskus harvoin mänty, koivu tai haapa. Puut ovat olleet melkein poikkeuksetta kantokäävän lahottamia. Harvinainen Keski-Euroopassa, Ruotsissa ja Balttian maissa ja kasvaa harvakseltaan kautta Pohjois Amerikan. Suomessa päälevinneisyysalue on eteläinen. Sitä on tavattu harvinaisena Tammisaaresta Rovaniemelle. [5][2]
Kuvia muokkaa
Rusokääpä yläpinta muokkaa
_Donk_155526.jpg)
.jpg)
_Donk_764607.jpg)
Rusokääpä alapinta muokkaa
_Donk_764608.jpg)
_Donk_155528.jpg)
Lähteet muokkaa
- Pertti Salo, Tuomo Niemelä, Ulla Salo: Suomen sieniopas, s. 512. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, kasvimuseo & WSOY, 2006. ISBN 951-0-30359-3.
- Kotiranta, Heikki & Niemelä, Tuomo: Uhanalaiset käävät Suomessa, s. 12, 16, 22, 86, 87. Vesi- ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-37-1159-5. Vesi- ja Ympäristöhallituksen julkaisuja: Uhanalaiset käävät Suomessa (pdf) (viitattu 17.11.2017).
Viitteet muokkaa
- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 8.8.2010
- ↑ a b c Pertti Salo, Tuomo Niemelä, Ulla Salo: Suomen sieniopas, s. 512. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, kasvimuseo & WSOY, 2006. ISBN 951-0-30359-3.
- ↑ Kotiranta, Heikki & Niemelä, Tuomo: Uhanalaiset käävät Suomessa, s. 12. Vesi- ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-37-1159-5. Vesi- ja Ympäristöhallituksen julkaisuja: Uhanalaiset käävät Suomessa (pdf) (viitattu 17.11.2017).
- ↑ Mushroom Expert: Pycnoporellus fulgens mushroomexpert.com. Viitattu 17.11.2017.
- ↑ a b Kotiranta, Heikki & Niemelä, Tuomo: Uhanalaiset käävät Suomessa, s. 86-87. Vesi- ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-37-1159-5. Vesi- ja Ympäristöhallituksen julkaisuja: Uhanalaiset käävät Suomessa (pdf) (viitattu 17.11.2017).
