Ruotsin ja Saksan kauttakulkusopimukset 1940
Ruotsin ja Saksan kauttakulkusopimukset olivat Ruotsin ja Saksan välillä toisen maailmansodan aikana kesä- ja heinäkuussa 1940 laadittuja sopimuksia, joiden mukaan Saksa sai kuljettaa sotilaita ja aseita miehittämäänsä Norjaan ja sieltä pois Ruotsin rautateiden kautta. Ruotsi joutui näin tinkimään puolueettomuudestaan Saksan painostuksen vuoksi. Järjestelyä ei kuitenkaan jatkettu vuoden 1943 jälkeen.
Tapahtumien kulku muokkaa
Saksa hyökkäsi Norjaan 9. huhtikuuta 1940 ja taistelu Norjasta päättyi saksalaisten voittoon 9. kesäkuuta. Berliinissä saksalaiset esittivät 15. huhtikuuta vaatimuksen kauttakulkuluvasta saksalaisille joukoille Ruotsin alueen halki Norjaan. Ruotsalaiset suostuivat muutamiin kuljetuksiin.[1] Liikenne alkoi 26. kesäkuuta Narvikista Trondheimiin niin sanotulla hevosenkenkäreitillä, joka kulki Ruotsissa Storlienin ja Östersundin kautta. Ensimmäiset kuljetukset koskivat pelkästään sotilaita.[2]
Norjan antauduttua Ruotsi allekirjoitti 8. heinäkuuta 1940 virallisen kauttakulkusopimuksen.[1] Tuolloin sallittiin Saksan niin sanotut lomalaiskuljetukset (ruots. permittenttrafiken) rautateitse Norjaan. Liikennettä laajennettiin myös asekuljetuksiin. Kolmen vuoden aikana Ruotsin läpi kuljetettiin noin 2 140 000 sotilasta ja 100 000 autokuormallista aseita ja ammuksia. Saksalaisten kuljetuksiin tarvittiin 10 % Ruotsin rautatieverkon kuljetuskapasiteetista.[3] Saksan sotaonnen käännyttyä ruotsalaiset alkoivat rajoittaa Saksan armeijan kuljetuksia Ruotsin läpi. Kesällä 1943 loppuivat saksalaisten miehistökuljetukset ja 1944 kaikki saksalainen tavaraliikenne Ruotsin alueella.[1]