Ruotsi yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa
| Sija |  |
 |
 |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 19. | 12 | 7 | 8 | 27 |
Ruotsi on osallistunut kaikkiin yleisurheilun ulkoratojen täyden ohjelman maailmanmestaruuskilpailuihin, jollaiset järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1983. Lisäksi se oli mukana 50 kilometrin kävelyn MM-kilpailussa 1976 ja olympiaohjelmaan kuulumattomien naisten juoksulajien MM-kilpailuissa 1980, ja jälkimmäisistä se saavutti ensimmäisen MM-mitalinsa. Kaikkiaan Ruotsi on saanut MM-kilpailuissa 27 mitalia, joista 12 on kultaisia. Ruotsi toimi MM-kilpailujen isäntänä vuonna 1995, jolloin kisakaupunkina oli Göteborg.
Ruotsin menestynein MM-kisaurheilija on Carolina Klüft, joka voitti kultaa seitsenottelussa vuosina 2003, 2005 ja 2007. Ensimmäinen ruotsalainen maailmanmestari oli korkeushypyn Roomassa 1987 voittanut Patrik Sjöberg. Maailmanmestareita ovat myös 100 metrin aitajuoksun vuonna 1997 voittanut, Venäjältä Ruotsiin siirtynyt Ludmila Engquist, kolmiloikan vuonna 2003 voittanut Christian Olsson, korkeushypyn vuonna 2005 voittanut Kajsa Bergqvist, 1 500 metrin juoksun Moskovassa 2013 voittanut etiopialaissyntyinen Abeba Aregawi, kiekonheiton Dohassa 2019 ja Budapestissä 2023 voittanut Daniel Ståhl sekä seiväshypyn Eugenessa 2022 ja Budapestissä 2023 voittanut Armand Duplantis.
Kotikisoissaan vuonna 1995 Ruotsi jäi ilman mitaleja ja parhaat ruotsalaisurheilijat olivat viidenneksi sijoittuneet 400 metrin aitajuoksija Sven Nylander ja keihäänheittäjä Dag Wennlund. Vuosina 2005–2015 Ruotsin miehet jäivät ilman mitaleja. Helsingissä 2005 paras ruotsalaismies oli seitsemänneksi korkeushypyssä sijoittunut Stefan Holm. Osakassa 2007 Holm sijoittui neljänneksi kuten myös 3 000 metrin estejuoksussa Mustafa Mohamed. Berliinissä 2009 Ruotsi jäi neljättä kertaa kisojen historiassa kokonaan ilman mitaleja ja pistesijoillekin yltivät vain korkeushyppääjä Linus Thörnblad jaetulle viidennelle sijalle, korkeushyppääjä Emma Green jaetulle kuudennelle sijalle ja kymmenottelija Nicklas Wiberg kuudennelle sijalle. Mitaliton kausi jatkui Daegussa 2011, kun pistesijoille ylsivät vain neljänneksi pituushypyssä sijoittunut Carolina Klüft, kuudenneksi kolmiloikassa sijoittunut Christian Olsson sekä seitsemänneksi maratonilla sijoittunut Isabellah Andersson. Moskovassa 2013 Aregawin kultamitalia täydensi Emma Green Tregaron neljäs[a] sija korkeushypyssä. Pekingissä 2015 parhaat ruotsalaiset olivat neljänneksi seiväshypyssä sijoittunut Angelica Bengtsson, viidenneksi kiekonheitossa sijoittunut Daniel Ståhl, kuudenneksi 1 500 metrin juoksussa sijoittunut Abeba Aregawi sekä seitsemänneksi pituushypyssä päätynyt Khaddi Sagnia. Lontoossa 2017 Ståhl saavutti kiekonheitossa hopeaa ja Michel Tornéus oli pituushypyssä kahdeksas. Dohassa 2019 Daniel Ståhl voitti kiekonheitossa kultaa, Armand Duplantis seiväshypyssä hopeaa ja Perseus Karlström 20 kilometrin kävelyssä pronssia ja lisäksi pistesijoille ylsivät kuudenneksi sijoittunut seiväshyppääjä Angelica Bengtsson ja kahdeksanneksi sijoittunut keihäänheittäjä Kim Amb. Eugenessa 2022 Armand Duplantis voitti seiväshypyssä kultaa ja Perseus Karlström pronssia sekä 20 että 35 kilometrin kävelyssä. Lisäksi kiekonheittäjä Daniel Ståhl sijoittui neljänneksi, kiekonheittäjä Simon Pettersson viidenneksi ja pituushyppääjä Khaddi Sagnia kuudenneksi.
Budapestissä 2023 kiekonheittäjä Daniel Ståhl ja seiväshyppääjä Armand Duplantis voittivat kultaa. Perseus Karlström saavutti 20 kilometrin kävelyssä hopeaa ja oli 35 kilometrin kävelyssä kahdeksas ja lisäksi Thobias Montler sijoittui pituushypyssä kuudenneksi.
Ruotsin MM-mitalit kisoittain muokkaa
| Kisavuosi ja -paikka | Miehet | Naiset | Yhteensä | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kulta | Hopea | Pronssi | Kulta | Hopea | Pronssi | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä | Sijoitus mitalitilastossa | |
| 1980 Sittard | – | – | – | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 0 | 1 | 3. |
| 1983 Helsinki | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – |
| 1987 Rooma | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 9. |
| 1991 Tokio | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 0 | 1 | 21. |
| 1993 Stuttgart | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – |
| 1995 Göteborg | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – |
| 1997 Ateena | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 22. |
| 1999 Sevilla | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 1 | 34. |
| 2001 Edmonton | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 1 | 1 | 2 | 26. |
| 2003 Pariisi | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | 1 | 2 | 1 | 2 | 5 | 6. |
| 2005 Helsinki | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 1 | 2 | 0 | 1 | 3 | 6. |
| 2007 Osaka | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 14. |
| 2009 Berliini | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – |
| 2011 Daegu | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – |
| 2013 Moskova | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 13. |
| 2015 Peking | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – |
| 2017 Lontoo | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 1 | 31. |
| 2019 Doha | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 3 | 12. |
| 2022 Eugene | 1 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 2 | 3 | 16. |
| 2023 Budapest | 2 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 0 | 3 | 10. |
| Yhteensä | 6 | 5 | 4 | 6 | 2 | 4 | 12 | 7 | 8 | 27 | 19. |
Ruotsin MM-mitaliurheilijat muokkaa
| Urheilija | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä | Vuodet |
|---|---|---|---|---|---|
| Carolina Klüft | 3 | 0 | 0 | 3 | 2003–2007 |
| Daniel Ståhl | 2 | 1 | 0 | 3 | 2017–2023 |
| Armand Duplantis | 2 | 1 | 0 | 3 | 2019–2023 |
| Christian Olsson | 1 | 1 | 0 | 2 | 2001–2003 |
| Kajsa Bergqvist | 1 | 0 | 2 | 3 | 2001–2005 |
| Ludmila Engquist | 1 | 0 | 1 | 2 | 1997–1999 |
| Patrik Sjöberg | 1 | 0 | 0 | 1 | 1987 |
| Abeba Aregawi | 1 | 0 | 0 | 1 | 2013 |
| Perseus Karlström | 0 | 1 | 3 | 4 | 2019–2023 |
| Karoline Nemetz | 0 | 1 | 0 | 1 | 1980 |
| Madelein Svensson | 0 | 1 | 0 | 1 | 1991 |
| Stefan Holm | 0 | 1 | 0 | 1 | 2003 |
| Patrik Kristiansson | 0 | 0 | 1 | 1 | 2003 |
| Emma Green | 0 | 0 | 1 | 1 | 2005 |
Huomautukset muokkaa
- ↑ Emma Green Tregaron alkuperäinen sijoitus Moskovassa 2013 oli viides, sijoitus parani Svetlana Školinan dopinghylkäyksen jälkeen.
Lähteet muokkaa
- Butler, Mark (toim.): World Athletics Statistics Handbook (pdf) (s. 337, 613) 2022. World Athletics. Viitattu 23.8.2022. (englanniksi)
- Ruotsi Moskovan MM-kilpailuissa 2013 World Athletics. Viitattu 23.8.2022. (englanniksi)
- Ruotsi Pekingin MM-kilpailuissa 2015 World Athletics. Viitattu 23.8.2022. (englanniksi)
- Ruotsi Lontoon MM-kilpailuissa 2017 World Athletics. Viitattu 23.8.2022. (englanniksi)
- Ruotsi Dohan MM-kilpailuissa 2019 World Athletics. Viitattu 23.8.2022. (englanniksi)
- Ruotsi Eugenen MM-kilpailuissa 2022 World Athletics. Viitattu 23.8.2022. (englanniksi)
- Ruotsi Budapestin MM-kilpailuissa 2023 www.worldathletics.org. Viitattu 16.9.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Svenskar på VM, friidrott.se, Ruotsin yleisurheiluliitto (ruotsiksi)