Roy Wood (s. 8. marraskuuta 1946, Birmingham) on englantilainen multi-instrumentalisti, laulaja ja lauluntekijä. Hänen ensimmäinen yhtyeensä oli Mike Sheridan and The Nightriders. Vuonna 1966 hän perusti The Move -yhtyeen ja 1971 oli vuorossa Jeff Lynnen kanssa koottu sinfonista rockia soittanut Electric Light Orchestra. Wood erosi siitä kuitenkin jo ensimmäisen albumin jälkeen ja perusti Wizzard-yhtyeen. Wizzardin musiikin tyylilaji sai vaikutteita 1950-luvun rock and rollista, ja sama linja jatkui myös soolotuotannossa.

Roy Wood (vasemmalla) yhtyeensä Wizzard-kanssa 1970-luvulla.

Roy Wood's Wizzard on esiintynyt Suomessa ainakin Ruisrockissa 1973. Tosin Roy Wood oli lavalla vain minuutin verran, kun hän oli suuttunut äänentoistolaitteisiin ja ennen kaikkea Status Quon menestykseen. Yleisö nimittäin kaatoi aidat ja juoksi esiintymislavan eteen. Tästä Roy Wood ei pitänyt.[1]

Woodin musiikki vetosi suomalaiseen kuulijakuntaan, sillä esimerkiksi MUSA-lehden lukijakunta äänesti Wizzardin singlen "Angel Fingers" vuoden 1973 neljänneksi parhaaksi ja saman yhtyeen kappaleen "See My Baby Jive" sijalle 11. Samassa lehdessä alkoi myös artikkelisarja muusikon urasta.[2]

Diskografia muokkaa

Albumit muokkaa

  • Boulders (1973)
  • Mustard (1975)
  • Roy Wood Story (1976)
  • On the Road (1979)

Wizzard:

Roy Wood & The Wizzo Band:

  • Super Active Wizzo (1977)

Singlet muokkaa

  • Goin' Down the Road / The Premium Bond Theme (1974)

Wizzard:

  • Rock 'n' Roll Winter / Dream of Unwin (1974)

Lähteet muokkaa

  1. Suomen Yleisradio, 3. syyskuuta 1975, Popinfo, Viisi vuotta Ruisrockia. Toim. Olli Pellikka ja Arto Vilkko.
  2. MUSA-äänestys. MUSA, 1974, 3. vsk, nro 1. Pirkkala: Graafinen Kustannus Oy.
  • Singlearvostelut MUSA-lehden numeroissa 6 ja 9/1974.
  • Nyman, Jake: Rocktieto 3. Osa 3 N-Z. Pirkkala: Fanzine Oy, 1982. ISBN 951-99372-4-2.
Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.