Wikipedia

Rosencrantz ja Guildenstern ovat kuolleet

Rosencrantz ja Guildenstern ovat kuolleet (engl. Rosencrantz & Guildenstern Are Dead) on vuonna 1990 ensi-iltansa saanut Tom Stoppardin ohjaama ja käsikirjoittama brittiläis-yhdysvaltalainen draamakomediaelokuva, jonka nimirooleissa ovat Gary Oldman Rosencrantzina ja Tim Roth Guildensternina.[1][2] Yhtä pääosaa, nimetöntä näyttelijää, näyttelee Richard Dreyfuss.[1]

Rosencrantz ja Guildenstern ovat kuolleet
Rosencrantz & Guildenstern Are Dead
Ohjaaja Tom Stoppard
Käsikirjoittaja Tom Stoppard
Perustuu
Tuottaja
Säveltäjä Stanley Myers
Kuvaaja Peter Biziou
Leikkaaja Nicolas Gaster
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa
Tuotantoyhtiö
Levittäjä Cinecom Pictures
Netflix
Ensi-ilta
Kesto 118 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Rosencrantz ja Guildenstern ovat kuolleet perustuu Stoppardin omaan Haukat ja haikarat -näytelmään vuodelta 1966.[1] Haukat ja haikarat perustuu taas William Shakespearen tragediaan Hamlet.[1] Elokuva on toistaiseksi jäänyt Stoppardin ainoaksi elokuvaohjaukseksi.[1] Elokuva kertoo niin Hamletin kuin sen sivujen ulkopuolisista tapahtumista kahden sivuhahmon, Rosencrantzin ja Guildensternin, silmin. Stoppard voitti Kultaisen leijonan parhaasta elokuvasta vuoden 1990 Venetsian elokuvajuhlilla.[2][3]

Juoni muokkaa

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Kaverukset Rosencrantz (Gary Oldman) ja Guildenstern (Tim Roth) on pyydetty paikalle kuningas Claudiuksen (Donald Sumpter) pyynnöstä selvittämään, että miksi kuninkaan veljenpoika Hamlet (Iain Glen) käyttäytyy kuin olisi menettänyt järkensä. Rosencrantz ja Guildenstern kuljeksivat päämäärättömästi tarinan läpi ilmestyen keskelle kaikkea aina yhtä hämmentyneinä. Alun perin merkityksettömiksi sivuhahmoiksi luodut kaverukset ovat yhtä toissijaisia itselleen ja toisilleen kuin he ovat Shakespearen Hamletille. He seuraavat Tanskan hovin juonitteluita sivusta ymmärtämättä syitä tai seurauksia ja kyvyttöminä vaikuttamaan tapahtumien kulkuun. He ovat niin pihalla, etteivät he välillä edes muista kumpi on Rosencrantz ja kumpi Guildenstern.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät muokkaa

 Gary Oldman … Rosencrantz  
 Tim Roth … Guildenstern  
 Richard Dreyfuss … näyttelijä  
 Iain Glen … prinssi Hamlet  
 Ian Richardson … Polonius  
 Joanna Miles … kuningatar Gertrude  
 Donald Sumpter … kuningas Claudius  
 Sven Medvesck … Laertes  
 Joanna Roth … Ofelia  
 Ljubo Zecevic … Osric  
 Vili Matula … Horatio  
 John Burgess … Englannin suurlähettiläs  

Tuotanto muokkaa

Rosencrantz ja Guildenstern ovat kuolleet perustuu Stoppardin omaan kolminäytöksiseen näytelmään Haukat ja haikarat (myös Rosencrantz ja Guildenstern ovat kuolleet,[4] alk. Rosencrantz and Guildenstern Are Dead), joka sai ensi-iltansa Edinburgh Festival Fringen taidefestivaaleilla Skotlannin Edinburghissa 26. elokuuta vuonna 1966.[5][6] Näytelmä oli alun perin ollut yksinäytöksinen ja nimeltään Rosencrantz and Guildenstern Meet King Lear vuodelta 1964.[6] Haukat ja haikarat on absurdi, eksistentialistinen tragikomedia, joka perustuu William Shakespearen tragediaan Hamlet (n. 1600).[1] Haukkoja ja haikaroita oli menestys niin Lontoon West Endillä kuin New Yorkin Broadwayllakin.[7] Broadwaylla näytelmä voitti muun muassa neljä arvostettua Tony-palkintoa kahdeksasta ehdokkuudesta vuonna 1968.[8] Vuonna 1968 Metro-Goldwyn-Mayer osti näytelmän oikeudet elokuvaa varten, mutta elokuvahanketta ei lopulta toteutettu.

Rosencrantz ja Guildenstern ovat kuolleet -elokuvan kuvaukset alkoivat 8. tammikuuta vuonna 1990.[3] Elokuva kuvattiin Technicolor-elokuvausmenetelmällä silloisessa Jugoslaviassa, nykyisten Slovenian ja Kroatian alueilla.[3][9] Elokuvan kuvaukset saatiin päätökseen 24. helmikuuta 1990.[3] Elokuvan tuotantoyhtiöinä olivat Brandenberg ja WNET Channel 13 New York.

Julkaisu ja vastaanotto muokkaa

Julkaisu muokkaa

Rosencrantz ja Guildenstern ovat kuolleet sai ensi-iltansa 10. syyskuuta vuonna 1990 Italiassa Venetsian elokuvajuhlilla, missä Tom Stoppard voitti Kultaisen leijonan parhaasta elokuvasta.[2][3] Elokuva sai teatteriensi-iltansa Yhdysvalloissa 8. helmikuuta vuonna 1991 ja Isossa-Britanniassa 24. toukokuuta 1991.[10] Rosencrantz ja Guildenstern ovat kuolleet tuotti Yhdysvalloissa 739 104 dollarin lipputulot.[10] Elokuvaa esitettiin Yhdysvalloissa enimmillään 18 elokuvateatterissa.[10] Yhdysvalloissa elokuvan teatterilevittäjänä oli Cinecom Pictures ja Isossa-Britanniassa Hobo Film Enterprises.

Suomessa Rosencrantz ja Guildenstern ovat kuolleet sai teatteriensi-iltansa 14. helmikuuta vuonna 1992.[9][11] Rosencrantz ja Guildenstern ovat kuolleet oli Suomessa 108. katsotuin elokuva 2 743 hengen katsojamäärällään vuonna 1992.[11] Suomessa elokuvan teatterilevittäjänä oli Finnkino Oy ja videolevittäjänä Finnkino Video.[9] Rosencrantz ja Guildenstern ovat kuolleet julkaistiin ensi kertaa DVD:nä Isossa-Britanniassa vuonna 2003 ja Yhdysvalloissa vuonna 2005.[2] Vuonna 2016 elokuva julkaistiin blu-raynä.[2]

Vastaanotto muokkaa

Ilmestyessään Rosencrantz ja Guildenstern ovat kuolleet sai lähinnä myönteisen vastaanoton elokuvakriitikoilta.[12] Rotten Tomatoes -sivuston mukaan 64% kriitikoista oli antanut elokuvalle positiivisen arvosanan 6,1/10 keskiarvolla.[12] Keräys perustuu 28 arviointiin.[12] Yleinen kritiikki kielteisissä arvosteluissa oli se, että näytelmän materiaali sopii paremmin nimenomaan teatteriin eikä elokuvaan, mikä on elokuvan suurin ongelma.[7][13]

Vuonna 2011 brittiläinen elokuvalehti Total Film nimesi Gary Oldmanin näyttelemän Rosencrantzin yhtenä hänen parhaimmista roolisuorituksistaan.[14] Oldman sai roolisuorituksestaan Independent Spirit -ehdokkuuden parhaasta miespääosasta vuonna 1991.[2]

Palkinnot ja ehdokkuudet muokkaa

Palkinnot ja ehdokkuudet
Palkinto Kategoria Ehdokas Tulos
Venetsian elokuvajuhlat: Kultainen leijona Paras elokuva Tom Stoppard Voitto
Venetsian elokuvajuhlat: Pasinetti-palkinto Paras miesnäyttelijä Richard Dreyfuss Voitto
Fantasporton elokuvajuhlat: Directors’ Week -palkinto Paras elokuva Tom Stoppard Voitto
Tukholman elokuvajuhlat: Pronssihevonen Paras elokuva Tom Stoppard Ehdokkuus
Independent Spirit -palkinto Paras miespääosa Gary Oldman Ehdokkuus

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f Rosencrantz ja Guildenstern ovat kuolleet (1990) kavi.fi. Kavi.fi. Arkistoitu 18.9.2016. Viitattu 25.8.2016. (suomeksi)
  2. ↑ a b c d e f Rosencrantz and Guildenstern Are Dead (1990) allmovie.com. Allmovie.com. Viitattu 25.8.2016. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e ROSENCRANTZ AND GUILDENSTERN ARE DEAD (1990) tcm.com. TCM.com. Viitattu 25.8.2016. (englanniksi)
  4. ↑ Näytelmät ja kirjailijat dramacorner.fi. Dramacorner.fi. Viitattu 25.8.2016. (suomeksi)
  5. ↑ Edinburgh: Cradle of shows that conquered the world independent.co.uk. Independent.co.uk. Viitattu 25.8.2016. (englanniksi)
  6. ↑ a b Stoppard: A Chronology sondheimguide.com. Sondheimguide.com. Viitattu 25.8.2016. (englanniksi)
  7. ↑ a b Review/Film; A Cockeyed Perspective On Elsinore nytimes.com. Nytimes.com. Viitattu 25.8.2016. (englanniksi)
  8. ↑ Rosencrantz and Guildenstern Are Dead ibdb.com. IBDB.com. Viitattu 25.8.2016. (englanniksi)
  9. ↑ a b c Rosencrantz and Guildenstern Are Dead (1990) elonet.fi. Elonet.fi. Viitattu 25.8.2016. (suomeksi)
  10. ↑ a b c Rosencrantz and Guildenstern Are Dead boxofficemojo.com. Boxofficemojo.com. Viitattu 25.8.2016. (englanniksi)
  11. ↑ a b Suomen katsotuimmat elokuvat vuonna 1992 elokuvauutiset.fi. Elokuvauutiset.fi. Viitattu 25.8.2016. (suomeksi)
  12. ↑ a b c ROSENCRANTZ AND GUILDENSTERN ARE DEAD (1991) rottentomatoes.com. Rottentomatoes.com. Viitattu 25.8.2016. (englanniksi)
  13. ↑ ROSENCRANTZ AND GUILDENSTERN ARE DEAD rogerebert.com. Rogerebert.com. Viitattu 25.8.2016. (englanniksi)
  14. ↑ Gary Oldman: Best Movies gamesradar.com. Gamesradar.com. Viitattu 25.8.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rosencrantz_ja_Guildenstern_ovat_kuolleet&oldid=20938160”