Roman Toi (18. kesäkuuta 1916 Kõo7. toukokuuta 2018 Toronto) oli virolaissyntyinen säveltäjä, kuoronjohtaja ja urkuri.[1][2] Hänellä oli Kanadan kansalaisuus vuodesta 1957.[1]

Toi aloitti muodolliset musiikkiopintonsa Tallinnassa vuonna 1932.[2] Vuosina 1942–1943 hän opiskeli Salzburgin Mozarteumissa Clemens Kraussin johdolla ja Sveitsin Montreux'ssa. Vuonna 1949 hän muutti Kanadaan – ensin Montrealiin, sitten vuonna 1951 Torontoon.[1] Toi jatkoi opiskelua Kanadan korkeakouluissa. Hänestä tuli johtava hahmo virolaisemigranttien kuoroliikkeessä.[2] Hän perusti 85-äänisen Estonia-kuoron vuonna 1976 ja matkusti sen kanssa Israeliin (1987), Australiaan (1988) ja Viroon (1989, 1990). Hän esiintyi kuoronjohtajana myös festivaaleilla Kanadassa, Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Australiassa. Vuonna 1974 Toi alkoi opettaa musiikin teoriaa, johtamista ja sävellystä The Royal Conservatory of Musicissa (Toronto), jossa hän itse oli saanut opetusta Samuel Dolinilta. Vuonna 1977 Toi sai filosofian tohtorin arvon Union Graduate Schoolista, Ohiosta.[1]

Toin sävellystuotantoon kuuluu muun muassa kolme sinfoniaa (1969, 1972, 1974), yhdeksän kantaattia (1953–1977) ja yli 80 kuoroteosta, joista jotkin ovat vakiintuneet virolaiskuorojen standardiohjelmiston osiksi. Toi sävelsi tonaalisessa viitekehyksessä ja omaksui vaikutteita Ralph Vaughan Williamsin tyylistä.[1] Vuonna 1990 – vuosi ennen Viron uutta itsenäistymistä – Toi oli Gustav Ernesaksin ja Richard Ritsingin kanssa Tallinnan laulujuhlien kunniajohtajana. Vuonna 1994 hän johti Tallinnan laulujuhlien avajaisesityksen. Viimeisen kerran hän vieraili Virossa vuonna 2014 juhlistaakseen 98-vuotispäiväänsä ja osallistuakseen jälleen laulujuhliin kunniavieraana. Hän kuoli 101-vuotiaana Torontossa.[2]

Toi sai monia kunnianosoituksia ja tunnustuksia; hän oli esimerkiksi Viljandin kunniakaupunkilainen, ja hänellä oli Valtionvaakunan ritarikunnan kunniamerkki neljännessä luokassa. Ennen kuolemaansa Toi oli Viron säveltäjäliiton vanhin elossa ollut jäsen.[2]

Lähteet muokkaa