Roe vastaan Wade

Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätös
(Ohjattu sivulta Roe v. Wade)

Roe vastaan Wade (engl. Roe v. Wade) on Yhdysvaltain korkeimman oikeuden vuonna 1973 antama päätös, jonka mukaan Texasin osavaltion laki, joka kielsi abortit tapauksissa, jossa raskaus ei uhannut naisen henkeä, oli Yhdysvaltain perustuslain vastainen.[1] Päätöksen johdosta aborttia ei voinut Yhdysvalloissa enää kieltää osavaltioiden tai liittovaltion lailla. Päätös kumottiin korkeimmassa oikeudessa vuonna 2022.

Tausta muokkaa

Oikeustapauksen nimi tulee salanimestä Jane Roe (oikealta nimeltään Norma McCorvey), jonka puolesta alkuperäinen haaste oli tehty ja Dallasin piirikunnan piirikunnansyyttäjästä Henry B. Wadesta, joka toimi asianajajana Texasin osavaltion puolella.[2]

Mc Corveylla oli ennestään jo kaksi lasta, joista toinen asui hänen äitinsä luona ja toinen oli annettu adoptoitavaksi. McCorvey halusi abortin ja oli yhteydessä kahteen asianajajaan Sarah Weddingtoniin ja Linda Coffeehen. Nämä etsivät raskaana olevia ja aborttia haluavia naisia toimimaan asianomaisena oikeustapauksessa, jonka tarkoitus oli haastaa Texasin tiukka aborttilaki.[3] Tämä oli osa liikehdintää, joka oli alkanut jo 1960-luvulla. Tähän liittyi mm. 1965 annettu Griswold vastaan Connecticut -päätös.[4]

Texasin laki kielsi abortit paitsi, jos sillä pelastetaan äidin henki. Salanimeä käyttävän Roen nimissä pantiin vireille haaste Texasia vastaan vuonna 1970. Roen edustajien mukaan Texasin aborttikielto menee perustuslain ensimmäistä, neljättä, viidettä, yhdeksättä ja neljättätoista lisäystä vastaan.[5]

Alemmat oikeusasteet muokkaa

Pohjois-Texasin alueellinen oikeusistuin asettui Roen puolelle ja katsoi, että Texasin aborttikielto on perustuslain 9. ja 14. lisäyksien vastainen. Vaikka oikeusistuin katsoikin lain olevan perustuslain vastainen, se ei kuitenkaan määrännyt Texasia keskeyttämään sen täytäntöönpanoa, minkä johdosta tapaus eteni Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen. Tässä välissä McCorvey synnytti tyttärensä, jonka hän aikoi alunperin abortoida. Tytär annettiin kuitenkin adoptoitavasi kolmen päivän ikäisenä ja hänen henkilöllisyytensä julkaistiin vuonna 2021.[6]

Korkein oikeus muokkaa

Floydin tekemä vitsi ja sitä seurannut hiljaisuus

Korkein oikeus otti tapauksen käsittelyyn ja kuulemiset käytiin 13. joulukuuta 1971.[5] Kaksi tuomaria oli hiljattain jäänyt eläkkeelle, joten paikalla oli vain seitsemän tuomaria.[3] Tuolloin Texasia edustanut Jay Floyd vitsali (viitaten Weddingtoniin ja Coffeehen) seuraavasti:[7]

Se on vanha vitsi, että kun mies väittelee kahta näin kaunista naista vastaan, he tulevat saamaan viimeisen sanan.

Floydin tekemä vitsi sai kylmän vastaanoton salissa ja erityisesti korkeimman oikeuden puheenjohtaja Burgerilta. Seksististä vitsiä on sittemmin alettu kutsumaan historian huonoimmaksi vitsiksi oikeudenistunnon aikana.[7][8][9]

Uusi kuuleminen järjestettiin 11. lokakuuta 1972, jolloin tuomariston miesvahvuus oli jälleen täydet yhdeksän.[3]

Tuomarit pohtivat seuraavanlaista kysymystä: "tunnustaako perustuslaki naisen oikeuden keskeyttää raskaus abortin avulla?" Oikeus julkaisi päätöksensä 22. tammikuuta 1973.[5] Tuomareiden äänet jakautuivat seuraavasti:[1]

Puolesta Vastaan
Harry Blackmun Byron White
Warren E. Burger William Rehnquist
William O. Douglas
William J. Brennan Jr.
Potter Stewart
Thurgood Marshall
Lewis F. Powell Jr.

Päätöksen mukaan naisen aborttioikeus kuuluu yksityisyyden suojaan perustuslain neljännentoista lisäyksen nojalla. Päätöksen mukaan abortti on sallittu koko raskauden ajan, mutta osavaltioiden lait voivat säädellä abortin toimeenpanoa raskauden toisen ja kolmannen kolmanneksen aikana.[1] Perustuslaillisena oikeutena aborttia ei siis voinut enää osavaltioiden tai liittovaltion lailla kieltää, vaan abortin rajat määritti oikeusistuin eikä lainsäätäjä.[10] Enemmistön mielipiteen kirjoittu Blackmun.[5]

Rehnquist, joka äänesti vastaan, kommentoi päätöstään sillä, että vaikka perustuslaki takaisikin oikeuden yksityisyyteen, abortti ei kuulu yksityisyyden piiriin.[6]

Seuraukset muokkaa

Päätöksellä oli syntyessään vaikutusta 46 osavaltion lakeihin.[1] Päätös aloitti Yhdysvalloissa laajan, edelleen käynnissä olevan väittelyn abortista ja aborttilainsäädännöstä.[10] Tuoreemmat korkeimman oikeuden päätökset vuoden 1973 jälkeen ovat rajoittaneet alkuperäisen päätöksen ulottuvuutta, mutta ne eivät kumonneet sitä.[11]

Myöhemmin McCorvey tuli uskoon ja alkoi vastustaa aborttia, ja hän osallistui abortinvastaisiin protesteihin. Ennen kuolemaansa vuonna 2017 hän sanoi kuitenkin vastustaneensa aborttioikeutta ainoastaan siksi, että sai abortinvastaiselta liikkeeltä rahaa.[10][12][11]

Kumoaminen muokkaa

Korkein oikeus kumosi päätöksen 24. kesäkuuta 2022 äänin 5–4 sillä perusteella, että perustuslaki ei voi suojella aborttioikeutta, koska sitä ei edes mainita perustuslaissa. Näin aborttioikeus palaa osavaltioiden päätettäväksi.[13] Monissa osavaltioissa aktivoitiin lakeja, jotka oli säädetty astuvaksi voimaan, jahka Roe vastaan Wade kumottaisiin.[14]

Televisioelokuva muokkaa

Tapauksesta tehtiin televisioelokuva Roe vs. Wade, joka ensiesitettiin Yhdysvalloissa 1989 ja julkaistiin 1990-luvun alkupuolella Suomessakin VHS-videona. Elokuvassa näyttelevät muiden muassa Holly Hunter ja Kathy Bates.[15]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Roe v. Wade Fast Facts CNN.com. Viitattu 28.1.2017. (englanniksi)
  2. Jone Johnson Lewis: Roe v. Wade Supreme Court Decision Women's History. About.com: The New York Times Company. Arkistoitu 7.8.2009. Viitattu 12.11.2009. (englanniksi)
  3. a b c Roe: Telling the stories behind the landmark decision SCOTUSblog. 19.1.2017. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
  4. ROE V. WADE: ITS HISTORY AND IMPACT (pdf) Planned Parenthood Federation of America. 2014. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
  5. a b c d Roe v. Wade Oyez. 2024. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
  6. a b Roe v. Wade and Supreme Court Abortion Cases Brennan Center for Justice. 6.10.2022. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
  7. a b Was 'beautiful ladies' comment in Roe v. Wade the worst courtroom humor of all time? ABA Journal. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
  8. Mairi N. Morrison: May It Please Whose Court: How Moot Court Perpetuates Gender Bias in the Real World of Practice. UCLA Journal of Gender and Law, 1995, 6. vsk, nro 1. doi:10.5070/L361017641. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  9. On this day, the Roe v. Wade decision National Constitution Center. 22.1.2023. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
  10. a b c Yhdysvaltain aborttikiista on paljon enemmän kuin kiista abortista – nyt se on tullut hetkeen, jota on odotettu ja pelätty vuosikymmenet yle.fi. Viitattu 5.5.2022.
  11. a b Roe v. Wade Encyclopaedia Britannica. 3.5.2022. Viitattu 5.5.2022.
  12. Mcfadden,Robert D.: Norma McCorvey, ‘Roe’ in Roe v. Wade, Is Dead at 69 The New York Times. 18.2.2017. Viitattu 28.2.2017.
  13. U.S. Supreme Court overturns abortion rights landmark 24.6.2022. Reuters. Viitattu 24.6.2022.
  14. 13 states have passed so-called 'trigger laws,' bans designed to go into effect if Roe v. Wade is overturned CNN. 3.5.2022. Viitattu 30.11.2022. (englanniksi)
  15. Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Roe vastaan Wade.