Avaa päävalikko
Puolueen logo.

Rodina (ven. Родина, suom. "Kotimaa") on venäläinen puolue. Sillä on parlamentin alahuone duumassa 1 kansanedustaja kaudella 2016–2021[1]. Rodina toimi itsenäisenä puolueena vuosina 2003–2007, sen jälkeen se yhdistyi muiden puolueiden kanssa Oikeudenmukainen Venäjä -puolueeksi. Vuodesta 2012 lähtien Rodina on toiminut jälleen puolueena[2]. Rodinan puheenjohtajana toimii Aleksei Žuravljov[3].

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Rodina oli alun perin noin kolmenkymmenen vasemmistolaisen ja nationalistisen puolueen ryhmä, joka yhdistyi elokuussa 2003 vuoden 2003 duuman vaaleja varten. Puolueen nimi oli "Kotimaa (kansallis-isänmaallinen liitto)". 7. joulukuuta 2003 Rodina sai 9,02 % äänistä ja 38 paikkaa pienimpänä duumaan päässeistä puolueista. Sen jäsenet Sergei Glazjev ja Viktor Geraštšenko lähtivät vuoden 2004 presidentinvaaleihin, Geraštšenko yhden Rodinan jäsenpuolueen nimittämänä ja Glazjev itsenäisenä ehdokkaana. Glazjev tuli vaalissa kolmanneksi. Vaalien jälkeen toinen puheenjohtajista, Dmitri Rogozin sai puolueen jäsenkunnan äänestämään Glazjevin pois puhemiehen tehtävistä ja jäi itse johtoon.

Marraskuussa 2005 Rodinaa estettiin osallistumasta joulukuun Moskovan duuman vaaleihin. Liberaalidemokraattisen puolueen valituksen mukaan puolue syyllistyi kiihotuksen kansanryhmää vastaan. Sen mainoksessa tummapintaiset kaukasialaiset heittivät vesimeloninkuoria maahan, jotka Rogozin kehottaa keräämään pois ja mainos päättyi kehotukseen "siivota kaupunki roskista."[4]

Rodina yhdistyi lokakuussa 2006 Elämän puolueen ja Eläkeläisten puolueen kanssa Oikeudenmukaiseksi Venäjäksi.[5] Osa entisistä Rodinan kannattajista perusti tässä vaiheessa uuden Suur-Venäjä-puolueen (Великая Россия) eräiden DPNI:n jäsenten kanssa.

Vuonna 2011 Rodina-järjestön puheenjohtajaksi valittiin Aleksei Žuravljov[3]. Rodina irtosi Oikeudenmukaisesta Venäjästä jälleen omaksi puolueekseen 29. syyskuuta 2012[6].

VaalituloksetMuokkaa

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäiset artikkelit: en:2003 Russian legislative election & ru:Выборы в Государственную думу (2016)

Parlamentin alahuoneen duuman vaalitMuokkaa

Vuosi Koko maan

(=valtakunnallinen)

vaalipiiri

Yksiedustajaiset

vaalipiirit

Yhteensä Puheenjohtaja
Puolueen

äänimäärä

% Paikkoja Paikkamäärän

muutos

+/-

Puolueen

äänimäärä

% Paikkoja +/- Paikkoja % +/-
2003 5 470 429 (4:s)[7] 9,02 %[8] 29 +29 1 719 147 2,9 % 8 +8 37 / 450 +37
Sergei Glazjev
2007 Puolue oli osa Oikeudenmukaista Venäjää, eikä osallistunut vaaleihin.
2011
2016 792 226 (8:s)[9] 1,51 %[10] 0 1 241 642 2,39 % 1 +1 1 / 450 0,22 % +1
Aleksei Žuravljov

PresidentinvaalitMuokkaa

Vuosi Puolueen ehdokas 1. kierros 2. kierros
Äänimäärä Äänten %-osuus Äänimäärä Äänten %-osuus
2018 Ei omaa ehdokasta, puolue tuki Vladimir Putinia 56 430 712 76,7

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. IPU PARLINE database: RUSSIAN FEDERATION (Gossoudarstvennaya Duma), Last elections archive.ipu.org. Viitattu 25.4.2019.
  2. Sputnik: ‘Putin’s Special Force’ Reborn sputniknews.com. Viitattu 25.4.2019. (englanniksi)
  3. a b Журавлёв Алексей Александрович rodina.ru. Viitattu 25.4.2019.
  4. Pro-Putin bloc triumphs in Moscow 5.12.2005. BBC. Viitattu 27.3.2008. (englanniksi)
  5. Russia: Parties Unite Into Nominal Opposition Force rferl.org. 31.10.2006. Viitattu 27.3.2008. (englanniksi)
  6. Sputnik: ‘Putin’s Special Force’ Reborn sputniknews.com. Viitattu 25.4.2019. (englanniksi)
  7. Сведения о проводящихся выборах и референдумах www.vybory.izbirkom.ru. Viitattu 25.4.2019.
  8. Сведения о проводящихся выборах и референдумах www.vybory.izbirkom.ru. Viitattu 25.4.2019.
  9. Сведения о проводящихся выборах и референдумах www.vybory.izbirkom.ru. Viitattu 25.4.2019.
  10. Сведения о проводящихся выборах и референдумах www.vybory.izbirkom.ru. Viitattu 25.4.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa