Robert Cecil (1563–1612)
Robert Cecil, Salisburyn 1. jaarli, paroni Cecil of Essendon, Cranbornen varakreivi (1. kesäkuuta 1563 Lontoo – 24. toukokuuta 1612 Marlborough)[1] oli englantilainen valtiomies, joka toimi kuningatar Elisabet I:n ja kuningas Jaakko I:n valtiosihteerinä (secretary of state) vuosina 1596–1612. Varsinkin Jaakko I:n valtakauden alkuaikana Cecil oli kuninkaan tärkein neuvonantaja.
.jpg)
Ura muokkaa
Robert Cecilin vanhemmat olivat Elisabet I:n tärkeimpiin neuvonantajiin kuulunut William Cecil, paroni Burghley, ja tämän toinen vaimo Mildred Cooke.[2] Hänen velipuolensa oli Exeterin jaarli Thomas Cecil, joka peri isän aatelisarvon.[3] Cecil oli lyhytkasvuinen ja kyttyräselkäinen.[4] Cecil valittiin parlamentin alahuoneeseen vuonna 1584 ja hänet lyötiin ritariksi ja nimitettiin valtakunnanneuvoston (Privy Council) jäseneksi vuonna 1591. Vuonna 1590 kuolleen kuningattaren sihteerin Francis Walsinghamin tehtävät siirtyivät vähitellen Cecilille, joskin virallisesti Cecil nimitettiin valtiosihteeriksi vasta heinäkuussa 1596. Hän joutui kilpailemaan vallasta Elisabet I:n suosikin, Essexin jaarli Robert Devereux’n kanssa, mutta kapinaan syyllistynyt Essex teloitettiin vuonna 1601.[1][4] Kun myös William Cecil oli kuollut vuonna 1598, oli Robert Cecil nyt hallitsijan lähin neuvonantaja ilman varteenotettavaa kilpailijaa.[4]
Elisabet I:n lähin kruununperijä ja todennäköinen seuraaja, Skotlannin kuningas Jaakko VI oli tukenut Cecilin kilpailijaa Essexiä, joten turvatakseen oman tulevaisuutensa Cecilin oli varmistettava Jaakon suosio.[4] Essexin kuoltua Cecil aloitti salaisen kirjeenvaihdon Jaakon kanssa, ja neuvoi tätä Elisabetin suosioon pääsyssä. Cecilin salaisen diplomatian ansiosta Elisabetin kuolemaa vuonna 1603 seurannut vallanvaihdos sujui ongelmitta, kun Jaakko VI astui Englannin valtaistuimelle nimellä Jaakko I.[1] Cecil sai jatkaa valtiosihteerinä, ja Jaakko I jätti päivittäiset hallitusasiat hänen hoidettavikseen nauttiessaan itse mieluummin metsästysretkistä.[4] Cecil sai vuonna 1603 Cecilin paronin, 1604 Cranbornen varareivin ja 1605 Salisburyn jaarlin arvon.[1]
Cecil kannatti suhteellisen maltillista politiikkaa Englannin vihollisia, Espanjaa ja katolista kirkkoa vastaan. Hän neuvotteli vuonna 1604 Lontoon rauhansopimuksen, joka päätti 19 vuotta jatkuneen sodan Englannin ja Espanjan välillä. Toisaalta hän kannatti Espanjaa vastaan suuntautuneen Alankomaiden kapinan tukemista. Kun sota Alankomaissa keskeytyi vuoden 1609 kaksitoistavuotiseen aselepoon, Cecil junaili Englannin ja Ranskan liiton, jonka tarkoituksena oli estää Espanjaa rikkomasta aselepoehtoja.[1] Cecil järjesti myös vuonna 1612 Jaakko I:n tyttären Elisabet Stuartin avioliiton Pfalzin vaaliruhtinas Fredrik V:n kanssa, mikä kytki Englannin Euroopan protestanttisiin maihin.[2]
Celilillä oli keskeinen rooli vuoden 1605 ruutisalaliiton paljastamisessa. Kun erään salaliittolaisen lanko lordi Monteagle näytti saamansa salaisen varoituskirjeen Cecilille, määräsi Cecil tutkimaan parlamentin kellarit, joista sitten löydettiin attentaattia varten tuotu ruutipanos ja salaliittoon kuulunut Guy Fawkes. Salaliiton torjumisen varjolla Cecil iski useita Englannin johtavia katolisia vastaan, ja järjesti esimerkiksi jesuiittajohtaja Henry Garnetin vangituksi. Jotkut nykyajan historioitsijat ovat spekuloineet, että Cecil olisi itse yllyttänyt salaliittolaisia saadakseen tilaisuuden lietsoa kansan vihaa katolilaisuutta vastaan, mutta tätä ei ole voitu todistaa.[3]
Cecilin valta lisääntyi, kun hänestä vuonna 1608 tuli muiden tehtäviensä ohella valtion varoista vastannut Lord High Treasurer. Hän halusi vähentää kruunun velkaa, mutta ei onnistunut hillitsemään Jaakko I:n menoja. Cecil ehdotti vuonna 1610 ”suurena sopimuksena” (Great Contract) tunnettua järjestelyä, jonka mukaan parlamentti myöntäisi kruunulle vuosittaisen kiinteän määrärahan vastineeksi siitä, että kruunu luopuisi eräistä feodaalioikeuksistaan, mutta Jaakko I torjui ehdotuksen. Cecil menetti vaikutusvaltaansa, kun kuninkaan uudeksi suosikiksi tuli vuonna 1611 Robert Carr. Cecil kuoli seuraavana vuonna 48-vuotiaana.[1] Hän sairasti mahdollisesti keripukkia.[2]
Muuta muokkaa
Cecil nai vuonna 1589 Elizabeth Brooken, paroni William Brooken tyttären. He saivat kaksi lasta.[3]
Cecil luovutti isältään perimänsä Theobalds Housen kartanon Jaakko I:lle, ja sai vaihtokaupassa kuninkaalle aiemmin kuuluneen Hatfield Housen,[4] jonka uuden päärakennuksen hän rakennutti vuosina 1607–1612.[2] Se on edelleen Cecilin suvun omistuksessa.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Robert Cecil, 1st earl of Salisbury (englanniksi) Encyclopædia Britannica. Viitattu 11.7.2021.
- ↑ a b c d David Grummitt: Cecil family (englanniksi) Europe, 1450 to 1789: Encyclopedia of the Early Modern World, Encyclopedia.com. Viitattu 11.7.2021.
- ↑ a b c Robert Cecil, Earl of Salisbury (englanniksi) Spartacus Educational (John Simkin). Viitattu 11.7.2021.
- ↑ a b c d e f g Roger Lockyer: Cecil, Sir Robert (englanniksi) The Oxford Companion to British History, Encyclopedia.com. Viitattu 11.7.2021.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Robert Cecil (1563–1612) Wikimedia Commonsissa
- CECIL, Robert (1563-1612), of the Savoy, London and Theobalds, Herts. (englanniksi) The History of Parliament