Ristintie

pääsiäisajan rukoushetki

Ristintie on rukoushetki, jossa muistellaan Jeesuksen ristintien tapahtumia veistoksen äärellä. Perinne levisi Suomeen keskiajan lopulla. Hattulan Pyhän Ristin kirkko on Suomessa mahdollisesti ollut tällainen erityinen paikka, jonne on tehty pyhän ristin äärelle pyhiinvaelluksia ja järjestetty ristintie-kulkue muistopäivänä 5. toukokuuta.[1] Tapa perustuu siihen, että keskiajalla uskottiin, että Kristuksen taakkaa oli mahdollista keventää rukoilemalla. Siihen liittyi myös oman kiirastulessa vietettävän ajan lyhentäminen. Kulkueessa kannettiin veistoksia, mahdollisesti useita, kuten ristiinnaulitseminen, ristiinnaulittu Jeesus sekä Maria ja Johannes.[2]

Ristintien livat Notre-Dame-des-Champs, Avranches, Manche,

Ristintien hartaus

Kristuksen ristintie kuvaa Jeesuksen matkaa tuomiosta hautaamiseen. Ristintie on kuvattu kaikkiin katolisiin kirkkoihin esimerkiksi maalaus-, veistos- tai reliefisarjana, tai yksinkertaisimmillaan vain ristintien pysähdyspaikkoja kuvaavilla numeroilla.[3]

Etenkin katolisessa kirkossa vietetään paastonaikana ristintien hartauksia. Sitä voidaan viettää myös luterilaisessa kirkossa. Ristintien hartauteen kuuluu yleensä kullakin pysähdyspaikalla lyhyen meditaatiotekstin lukeminen, rukous ja madollisesti virren säkeistön tai sopivan hymin laulaminen.

Ristintien pysähdyspaikat ovat

  1. Pilatus tuomitsee Jeesuksen kuolemaan.
  2. Jeesus ottaa ristin hartioilleen.
  3. Jeesus kaatuu ensimmäisen kerran.
  4. Jeesus kohtaa äitinsä.
  5. Simon kyreneläinen auttaa Jeesusta ristin kantamisessa.
  6. Veronika ojentaa Jeesukselle hikiliinan.
  7. Jeesus kaatuu toisen kerran.
  8. Jeesus kohtaa Jerusalemin itkevät naiset.
  9. Jeesus kaatuu kolmannen kerran.
  10. Jeesukselta riistetään vaatteet.
  11. Ristiinnaulitseminen.
  12. Jeesus kuolee.
  13. Jeesuksen ruumiin ottaminen ristitä, kuollut Jeesus äitinsä sylissä.
  14. Jeesuksen hautaaminen.[3]

Lähteet muokkaa

  1. Pyhän ristin legenda Hattulan seurakunta. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 8.11.2010.
  2. Kirkon taide Seurakuntaopisto. Viitattu 8.11.2010.
  3. a b Ristintie evl.fi. Arkistoitu 16.1.2021. Viitattu 20.4.2020.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.