Riilahden meritaistelu

suuren Pohjan sodan meritaistelu

Riilahden meritaistelu (ven. Гангутское сражение, Gangutskoje sraženije (suom. Hankoniemen taistelu); ruots. Sjöslaget vid Hangö udd (suom. Hankoniemen meritaistelu) tai Slaget vid Rilax (suom. Riilahden taistelu)) oli suureen Pohjan sotaan sisältynyt meritaistelu, joka käytiin Ruotsin ja Venäjän laivastojen välillä Hankoniemen (ruots. Hangö udd, josta johd. aik. ven. Гангут, Gangut) pohjoispuolella sijaitsevassa Riilahdessa vuonna 1714. Taistelu oli Venäjän Itämeren laivaston ensimmäinen merkittävä voitto.

Riilahden meritaistelu
Osa suurta Pohjan sotaa
Maurice Baquoi: Riilahden meritaistelu, kaiverrus, 1724—1727.
Maurice Baquoi: Riilahden meritaistelu, kaiverrus, 1724—1727.
Päivämäärä:

7. elokuuta 1714

Paikka:

Riilahti, Bromarv

Lopputulos:

Venäjän voitto

Osapuolet

 Ruotsi

Venäjä Venäjän keisarikunta

Suuren Pohjan sodan taistelut
Narva | Väinäjoki | Kliszow | Pultusk | Jakobstadt | Posen | Punitz | Freustadt | Lesnaja | Pultava | Helsingborg | Gadebusch | Helsinki | Kostianvirta | Napue | Riilahti

Ruotsin avomerilaivastolla oli vaikeuksia liikkua tyvenen vuoksi, ja tämän vuoksi venäläiset kaleerit saivat etulyöntiaseman. Venäläisillä oli myös huomattava ylivoima.[1] Ainoat alukset, jotka saatiin estämään venäläisten rynnäkköä, olivat 18 tykillä varustettu tykkiproomu[2] HMS Elefanten (kontra-amiraali Nils Ehrenskjöldin lippulaiva), kaleerit Örnen, Tranan, Gripen, Laxen, Geddan ja Valfisken sekä saaristolaisveneet Flundran, Mörten ja Simpan.

Kaleereissa oli vain kaksi isompaa keulatykkiä ja runsaasti pienempiä niin sanottuja nikhakoja. Örnenin keulatykit olivat 36-naulaiset eli osaston suurimmat, muissa kaleereissa oli 18-naulaiset tykit. Lippulaiva hinattiin kaleerien voimin ahtaan salmen suulle, kaleerit ryhmittyivät sen ympärille ja salmi tukittiin upottamalla sen ahtaimpaan kohtaan suurin saaristolaisveneistä. Taistelu kesti koko päivän, mutta auringon laskiessa ruotsalaiset kaleerit oli upotettu tai vallattu ja Elefantenkin joutunut venäläisten haltuun. Venäläiset kunnostivat aluksen ja takiloivat sen uudelleen kolmimastokuunariksi. Venäläisten omatkin tappiot olivat raskaat.[2]

Venäjän laivastossa on lähes aina ollut taistelun mukaan nimetty laiva. Merkittävimpiä olivat vuonna 1908 tilatut Gangut-luokan taistelulaivat. Pietarin keskustassa on taistelun mukaan nimetty katu, Gangutskaja ulitsa. Venäjän laivaston päivää vietetään heinäkuun viimeisenä sunnuntaina voiton muistoksi.[3]Suomen laivastossa taistelun mukaan on nimetty miinalaiva Riilahti.[4][5][6]

Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II pystytti graniittiristin Riilahden taistelun kunniaksi vuonna 1870. Muistomerkki sijaitsee Riilahden kartanon alueella.

Vuosipäivät

muokkaa

200. vuosipäivänä Venäjällä julkaistiin hopeinen juhlaraha, jota painettiin 30 300 kappaletta.[7]

300. vuosipäivän kunniaksi Turussa järjestettiin The Gangut Regatta tapahtuma jossa näyteltiin Riilahden meritaistelu Suomen Purjelaivasäätiön vetämänä.[8]

Aleksei Zubov: Ruotsalaiset laivat tuotiin Pietariin Riilahden meritaistelun jälkeen, kaiverrus, 1715.
Riilahden meritaistelu

Lähteet

muokkaa
  1. Riilahden taistelu Hanko Maailmankartalle !. Arkistoitu 18.12.2013. Viitattu 15.12.2013.
  2. a b http://www.riilahti1714.fi/typo3/index.php?id=riilahdentaistelu (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. http://ria.ru/spravka/20140727/1017540303.html
  4. The Gangut Story Model War Ships. Viitattu 15.12.2013.
  5. Markus Airas: Riilahti markusairas.putteri.fi. Arkistoitu 15.12.2013. Viitattu 15.12.2013.
  6. Helsinginkatu Pietarissa 2002. Kotus. Viitattu 15.12.2013.
  7. Kolikko ‹ 1 Ruble (200th Anniversary - Battle of Gangut) colnect.com. Viitattu 18.8.2014. (suomeksi)
  8. Staf: The Gangut Regatan ohjelma thegangutregatta.fi. Arkistoitu 19.8.2014. Viitattu 18.8.2014. (suomeksi)

Aiheesta muualla

muokkaa