Avaa päävalikko
Rieksin tapettitehdas ja muita rakennuksia Pitkänsillan takana. Kuva vuodelta 1862, kuvattu Kruununhaasta luoteeseen.

Rieksin tapettitehdas oli Helsingin Siltasaaressa vuosina 1858–1885 ja myöhemmin Pietarissa vuoden 1917 paikkeille asti toiminut tapettitehdas, joka nousi tuotantomäärältään Euroopan kolmanneksi suurimmaksi.[1][2]

Tehtaan perusti vuonna 1858 Saksassa oppinsa saanut ja Helsinkiin vuonna 1848 perustetussa Sundmanin tapettitehtaassa työskennellyt Georg Rieks. Alusta saakka Rieksin tapetteja vietiin paljon muualle Venäjälle niin, että 1870-luvulla tehdas oli Skandinavian ja Venäjän suurin. Venäjä kuitenkin kiristi vuonna 1885 tullejaan myös Suomen suuriruhtinaskunnasta tulevien tuotteiden tuontitulleja niin, että tehdas joutui muuttamaan Pietariin. Siellä se jatkoi menestyksekkäästi Venäjän vallankumoukseen saakka.[1]

Georg Rieksin siirrettyä tehtaansa Pietariin monet sen työntekijät jatkoivat työskentelyä Helsinkiin vuonna 1885 perustetussa Sanduddin tapettitehtaassa. 1800-luvun lopulla tapetteja valmisti Helsingissä myös Tilgmann. Tampereella toimi Tampereen tapettitehdas, Viipurissa Nyholmin tehdas ja Maarianhaminassa Ålands tapetfabrik.[1]

Helsingin tehtaan lakkauttamisen jälkeen nykyisen Paasivuoren puistikon laidalla sijainnut tehdasrakennus muutettiin vuonna 1886 arkkitehti Theodor Höijerin suunnitelman mukaan ratsastusmaneesiksi, jossa ryhdyttiin järjestämään myös sirkusnäytöksiä. Vieressä kulkenut katu nimettiin myöhemmin sen mukaan Sirkuskaduksi (nyk. Paasivuorenkatu). Rakennuksessa järjestettiin myös Suomen Pelastusarmeijan perustava kokous vuonna 1889. Rakennus purettiin 1910-luvun alussa ja sen paikalle valmistui Siltalan liiketalo, joka myöhemmin tunnettiin pitkään Elannon tavaratalona.[3] Talon seinässä on nykyään kaksi puretusta rakennuksesta kertovaa muistolaattaa.[4]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Heikkinen, Maire: Tietoa tapeteista Tapettitietokanta. Museovirasto. Viitattu 16.10.2018.
  2. Koski, Anri: Vanhoja tapetteja ei saisi repiä pois Yle Pohjanmaa. 21.5.2011. Viitattu 16.10.2018.
  3. Kirsi Toppari: ”Sirkus tuli kylään”, s. 74–76 teoksessa Herrasväen ja työläisten kaupunki – Helsingin vanhoja kortteleita 2 (Kaija Nenonen & Kirsti Toppari). Helsingin Sanomat, Helsinki 1983.
  4. Reittioppaita omatoimikävelyille Kallion kulmille Kallion kulttuuriverkosto. Viitattu 18.10.2018.