Avaa päävalikko
Revaz Tškheidze vuonna 1966.

Revaz (Rezo) Tškheidze (georg. რევაზ (რეზო) ჩხეიძე, ven. Реваз (Резо́) Дави́дович Чхеи́дзе, Revaz (Rezo) Davidovitš Tšheidze; 8. joulukuuta 1926 Kutaisi3. toukokuuta 2015[1]) oli georgialainen elokuvaohjaaja, näyttelijä, käsikirjoittaja ja tuottaja[2].

Revaz Tškheidze opiskeli Tbilisin teatteri-instituutissa vuosina 1943–1946 ja valmistui Neuvostoliiton elokuvakoulusta VGIK:istä vuonna 1953. Hän aloitti uransa dokumenttielokuvien ohjaajana. Vuonna 1955 hän ohjasi Tengiz Abuladzen kanssa lyhytelokuvan Magdanas Lurdža (ven. Lurdža Magdany), joka sai palkinnon Cannesin elokuvajuhlilla.[3]

Tšhkeidzen ensimmäinen itsenäinen ohjaustyö oli neorealistissävyinen nuorisokuvaus Tšveni ezo (Naš dvor, 1957). Hänen suurimpia taiteellisia menestyksiään oli Sotilaan isä (Džariskatsis mama, ven. Otets soldata, 1965). Sen sankari on Sergo Zakariadzen esittämä nimihahmo, joka joutuu toisen maailmansodan rintamalle kadonnutta poikaansa etsiessään. Elokuvaa on pidetty yhtenä georgialaisen elokuvan parhaista saavutuksista.[4] Taimet (Nergebi, ven. Sažentsy, 1973) sai yleisliittolaisen elokuvafestivaalin palkinnon[3]. Opportunistinen puoluedraama[4] Mšobliuro tšemo mitsav (Tvoi syn, zemlja, myös Povest o sekretare raikoma, 1980) sai yleisliittolaisen elokuvafestivaalin pääpalkinnon[3] sekä vuonna 1986 Lenin-palkinnon, josta ohjaaja kieltäytyi vuonna 1991[5]. Neuvostoliittolais-espanjalaista suurtuotantoa Tskhovreba Don Kikhotisa da Santšo Pantšosi (Žitie Don Kihota i Santšo, 1988) pidettiin aikanaan epäonnistuneena[4].

Tškheidze liittyi NKP:hen vuonna 1958. Hän työskenteli elokuvastudio Kartuli pilmin[3] ja Rustavelin teatteri-instituutin elokuvaosaston johtajana[2]. Hän oli myös Georgian kommunistipuolueen keskuskomitean jäsen vuodesta 1977[3] ja Neuvostoliiton korkeimman neuvoston edustaja vuosina 1974–1984. Ohjaaja sai Neuvostoliiton kansantaiteilijan arvonimen vuonna 1980.[5]

LähteetMuokkaa

  1. http://rustavi2.com/ka/news/15387
  2. a b Entsiklopedija kino dic.academic.ru. Viitattu 26.5.2014. (venäjäksi)
  3. a b c d e Kino: entsiklopeditšeski slovar, s. 491. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1986.
  4. a b c Rollberg, Peter: Historical Dictionary of Russian and Soviet Cinema, s. 147–148. Lanham, Maryland; Toronto; Plymouth, UK: The Scarecrow Press, 2009. ISBN 978-0-8108-6268-5.
  5. a b Bolšoi entsiklopeditšeski slovar, tom 2, s. 646. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1991. ISBN 5-85270-044-4.