Retikulosyytti
Retikulosyytti (kreik. kytos = ontelo, solu) on nisäkkäiden punasolun epäkypsä muoto[1]. Niitä vapautuu verenkiertoon, jossa ne kypsyvät lopullisesti. Retikulosyyteissä ei ole enää tumaa, mutta niissä on yhä mitokondrioita, Golgin laitteita ja ribosomeja. Näiden soluelinten avulla syntetisoidaan hemoglobiinia ja muodostetaan solun tukirankaa.
Retikulosyytin nimi tulee sanasta "reticular", joka tarkoittaa verkkomaista. Nimitys johtuu ribosomi-RNA:sta, joka näyttää sopivassa värjäyksessä verkkomaiselta.
Elimistön punasolumäärän laskiessa, esimerkiksi verenvuodon seurauksena, kasvaa punasolujen tuotanto luuytimessä ja retikulosyyttien osuus verenkierrossa. Retikulosyyttilaskennan avulla saadaan tarvittaessa luotettava kuva punasolujen muodostumisnopeudesta.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Tirri, R.; Lehtonen, J.; Lemmetyinen, R.; Pihakaski, S. & Portin, P.: ”retikulosyytti”, Biologian sanakirja, s. 605. Uudistetun laitoksen 3. painos. Otava, 2006. ISBN 951-1-17618-8.