Retikulosyytti (kreik. kytos = ontelo, solu) on nisäkkäiden punasolun epäkypsä muoto[1]. Niitä vapautuu verenkiertoon, jossa ne kypsyvät lopullisesti. Retikulosyyteissä ei ole enää tumaa, mutta niissä on yhä mitokondrioita, Golgin laitteita ja ribosomeja. Näiden soluelinten avulla syntetisoidaan hemoglobiinia ja muodostetaan solun tukirankaa.

retikulosyyttejä
kypsiä punasoluja

Retikulosyytin nimi tulee sanasta "reticular", joka tarkoittaa verkkomaista. Nimitys johtuu ribosomi-RNA:sta, joka näyttää sopivassa värjäyksessä verkkomaiselta.

Elimistön punasolumäärän laskiessa, esimerkiksi verenvuodon seurauksena, kasvaa punasolujen tuotanto luuytimessä ja retikulosyyttien osuus verenkierrossa. Retikulosyyttilaskennan avulla saadaan tarvittaessa luotettava kuva punasolujen muodostumisnopeudesta.

Lähteet muokkaa

  1. a b Tirri, R.; Lehtonen, J.; Lemmetyinen, R.; Pihakaski, S. & Portin, P.: ”retikulosyytti”, Biologian sanakirja, s. 605. Uudistetun laitoksen 3. painos. Otava, 2006. ISBN 951-1-17618-8.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.