Rekkopaita
Rekkopaita on Kannaksen ja Inkerinmaan äyrämöisnaisten kansallispuvun osa. Paidassa on kauluksen alapuolella umpeensa kirjailtu nelikulmainen koristelappu, rekko. Rekko tulee siihen kohtaan joka paidasta näkyy parhaiten, kun sen päälle puetaan kansallispukuun kuuluva liivihame.[2] ja sen päälle rinnasta avoin kesäinen päällysvaate kostuli. Samalla rekko on suojannut käyttäjänsä kurkkua.
Rekkopaita on ollut osa äyrämöispukua mutta ei savakkonaisten asua.[3]. Rekkopaita liittyy nimenomaan äyrämöisten ja savakkojen vastakkainasetteluun Karjalankannaksella ja Inkerissä. Rekkopaitaa käyttivät äyrämöisten lisäksi myös näille kielellisesti ja kulttuurisesti läheiset Hevaan ja Soikkolan inkerikot Suomenlahden eteläpuolella.
Kun rekko on irrotettavissa, sen voi siirtää aina uudempaan paitaan, kun vanha kuluu puhki tai kun käyttäjä kasvaa ja paita jää pieneksi. Rekkoja on annettu myös perinnöksi. Karjalaiskylissä on ollut taitavia rekontekijöitä, jotka tekivät rekkoja toisillekin, kun puvun käyttäjä (tai hänen äitinsä) ompeli muut paidan osat itse.
Lähteet muokkaa
- ↑ Koiviston naisen kansallispuku Kansallispuvut.fi. Viitattu 29.5.2014.
- ↑ Metsäpirtti.net
- ↑ Karjalan koko kuva JNS (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla muokkaa
- Tuutarin puvun rekkopaita (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kuolemajärven puvun paita (kuvia myös muista rekkopaidoista]
- Kansallispukuneuvosto (Arkistoitu – Internet Archive)