Reino Häyhänen
Reino Häyhänen alias Eugen Nikolai Mäki (s. 1920 Kaskisaari, Inkerinmaa - k. 1961[1]) oli Neuvostoliiton hyväksi toiminut illegaali, amerikansuomalaista peitehenkilöllisyyttä käyttänyt vakoilija, joka oli KGB:n palveluksessa ja sotilasarvoltaan everstiluutnantti.[2] Koulutustaustaltaan Häyhänen oli opettaja; hän oli suorittanut keskikoulun opettajan pätevyyteen vaadittavat opinnot Neuvostoliitossa vuoteen 1939 mennessä.[3]
Tiedotus- ja tiedustelumies muokkaa
Talvisodan aikana suomenkielentaitoisen Häyhäsen tiedetään toimineen NKVD:n palveluksessa propagandatehtävissä. Välirauhan aikana hän vaikutti Elisenvaarassa. Jatkosodan aikana Häyhänen työskenteli Suomeen lähetettävien tiedustelijoiden, desanttien, kouluttajana. Sodan päättyessä hän oli sotilasarvoltaan luutnantti.[3]
Identiteetti amerikansuomalaisena "Eugen Makena" muokkaa
Vuoden 1948 tienoilla MGB:ssä työskentelevästä Reino Häyhäsestä alkoi rakentua henkilö nimeltä Eugen Nikolai Mäki (Yhdysvalloissa Maki). Oikea Eugen Mäki oli syntynyt vuonna 1919 Idahon osavaltion Enavillessa. Hänen äitinsä oli Yhdysvaltain kansalainen ja isä suomalainen. Vasemmistolainen perhe muutti Viroon 1920-luvun puolimaissa. Heidän myöhemmistä vaiheistaan ei ole tietoa.
Peitetarinan eli vakoojan ”legendan” mukaan Eugen Mäen henkilöllisyyden omaksunut Häyhänen oli saapunut Suomeen vuonna 1943 tapahtuneissa inkeriläisten kuljetuksissa. Todellisuudessa hän saapui Suomeen vuonna 1949 Tallinnan ja Porkkalan kautta.[3] Neuvostoliitto käytti Porkkalaa läpikulkutienä Suomeen, koska Suomella ei ollut oikeutta tarkastaa Neuvostoliiton kuljetuksia Porkkalan vuokra-alueelle. Eräät suomalaiset antoivat hänelle väärän alibin puuttuville vuosille.[3] Kemijärvellä toiminut kommunistinen kirkkoherra puolestaan väärensi tiedot Eugen Mäen syntymästä kirkonkirjoihin.[1]
Häyhänen valittiin 1950-luvun alussa avustamaan Yhdysvalloissa toimivaa toista illegaalia, peitenimellä Andrew Kayotis toiminutta Rudolf Abelia. Amerikansuomalaisena "Eugen Maki" sai Yhdysvaltain passin ja siirtyi maahan lokakuussa 1952.[1]
Häyhäsen hermoromahdus ja loikkaus muokkaa
Peiteroolissa toimiminen kävi Häyhäselle henkisesti raskaaksi ja hänelle kehittyi alkoholiongelma. Vuonna 1957 "Eugen Maki" ilmoittautui Ranskassa poliisille ja tunnusti toimintansa oikeudessa. Tällöin myös Abelin toiminta paljastui. Abel palautettiin Neuvostoliittoon U-2-vakoilukoneen lentäjän Gary Powersin vapauttamista vastaan. Häyhäsen on ilmoitettu kuolleen auto-onnettomuudessa 1961.[4]
Häyhänen, Abel ja onton kolikon tapaus muokkaa
Häyhäsen loikattuaan antamat tiedot ja hänen kotoaan tehdyt löydöt auttoivat FBI:tä ratkaisemaan ns. onton kolikon tapauksen (Hollow Nickel Case).
Newyorkilainen lehtipoika oli 22. kesäkuuta 1953 saanut rahanvaihdossa erikoiselta näyttävän ja tavanomaista kevyemmän viiden sentin kolikon (engl. Nickel). Pojan pudottaessa sen lattialle kolikko halkesi kahteen osaan. Sen sisällä oli numeroita sisältävän mikrofilmin pala.Lehtipojan tuttavan kautta kolikko päätyi FBI:lle. Mikrofilmi sisälsi koodattua tekstiä, KGB:n Häyhäselle tarkoittaman viestin. Viestien jättämistä varten oli varustettu erityisiä naamioituja "postilaatikoita". Häyhäsen kotoa löydettiin ulkoasultaan suomalainen 50 markan kolikko, joka oli lehtipojan löytämän kolikon tavoin kaksiosainen. Kolikon klaavapuolen sanan tasavalta ensimmäisessä a-kirjaimessa oli reikä, johon painamalla kolikko avautui.[5]
Häyhäsen antamilla tiedoilla FBI kykeni avaamaan viestin ja voidessaan verrata koodia viestin sisältöön sai selville koodauksen ja tavoitti Häyhäsen esimiehen Rudolf Abelin lisäksi Häyhäsen New Yorkissa toimineet neuvostokontaktit Svirinin ja Fisherin sekä eräitä muita vakoilijoita, Vitali G. Pavlovin, Aleksandr Mihailovits Korotkovin sekä vakoilijaksi kiristetyn Yhdysvaltain armeijan kersantin Roy Rhodesin.[6]
Lähteet muokkaa
- Pohjonen, Juha: Maanpetturin tie: Maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945–1972 tuomitut. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16994-7.
- Rentola, Kimmo: Suojelupoliisi kylmässä sodassa 1949-1991. Ratakatu 12: Suojelupoliisi 1949–2009, 2009, s. 10-192. Helsinki: WSOY.
- Simola, Matti (toim.): Ratakatu 12: Suojelupoliisi 1949–2009. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35243-4.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c Pohjonen 2000, 277
- ↑ Rentola 2009, 276
- ↑ a b c d Pohjonen 2000, 276
- ↑ Pohjonen 2000, 277-278
- ↑ Suomen vuoden 1963 rahauudistuksen jälkeen vastaavan kolikon arvo oli 50 penniä.
- ↑ Hollow Nickel/Rudolf Abel FBI:History / Famous Cases & Criminals. Federal Bureau of Investigation. Viitattu 24.11.2023.
Kirjallisuutta muokkaa
- FBI History: Famous Cases Rudolph Ivanovich Abel (Hollow Nickel Case) (englanniksi)
- Lerner, K. Lee & Lerner, Brenda Wilmoth (toim.): Encyclopedia of Espionage, Intelligence and Security. Thomson Gale, 2003. ISBN 978-0-7876-7546-2. (englanniksi)
