Avaa päävalikko

Reaktiopuu eli suuntaussolukko on puuvartisten kasvien rasituksen seurauksena tuottamaa erityisen kovaa puusolukkoa. Sitä esiintyy erityisesti vinosuuntaisissa varsissa. Koppisiemeniset puut eli lehtipuut tuottavat vetopuuksi tai tensiopuuksi kutsuttua reaktiopuuta vinon rungon ja oksan yläpuolelle vetojännityksen puolelle, kun taas paljassiemeniset kasvit kuten havupuut tuottavat lylyksi, puristuspuuksi tai kompressiopuuksi kutsuttua reaktiopuuta vinon rungon tai oksan alapuolelle puristusrasituksen puolelle. Vetopuun soluseinissä on tavanomaista puuta runsaammin selluloosaa ja vähemmän ligniiniä, kun taas puristuspuun soluseinissä on tavanomaista enemmän ligniiniä ja vähemmän selluloosaa.[1][2][3]

Reaktiopuu on lujuusominaisuuksiltaan erilaista kuin tavanomainen suoran rungon puusolukko. Esimerkiksi sahattaessa vinorunkoista mäntyä laudoiksi, lylypuolelta sahatut laudat taipuvat kaarelle. Suomen kielen lyly-sana on hyvin vanha: sitä käytetään sekä adjektiivina (puu on lyly) että substantiivina (puussa on lylyä).lähde? Lylyksi kutsutaan myös entisajan suksissa käytettyä vasemman jalan liukusuksea, joka lienee ollutkin lylyinen.lähde? Lylystä lienee myös aikanaan valmistettu kaivertamalla kippoja ja aterimia.lähde?

LähteetMuokkaa

  1. Kasvitiede: reaktiopuu Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 4.2.2019.
  2. Kasvitiede: lyly Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 4.2.2019.
  3. Kasvitiede: lyly Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 4.2.2019.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.