Raututunturit

tunturiryhmä Urho Kekkosen kansallispuiston alueella Lapin maakunnassa

Raututunturit on tunturiryhmä Urho Kekkosen kansallispuiston alueella ja Saariselän seudulla. Tämä tunturiryhmä on muodostunut noin 30–50 miljoonaa vuotta sitten ja yleisin alueella esiintyvä kivilaji on Lapin granuliitti.[1]

Raututunturit ovat melko matalia, loivia ja helppokulkuisia. Alue on suosittu retkeilyalue. Tuntureista korkein on Kiilopää, joka on 546 metriä korkea ja muiden tuntureiden korkeus on noin 500 metriä. Raututuntureiden huippujen välissä sijaitsevista kuruista tunnetuimpia ovat Rumakuru, joka sijaitsee Vahtamapään ja Vävypään välissä sekä Kiilopään kaakkoispuolella sijaitseva Kuutamokuru.

Tunturiryhmän maastossa virtaa Kulasjoki, joka alkaa Kiilopään, Kuutamokurun ja Rautupään maastosta, virtaa Sodankylän ja Inarin kuntien rajan tuntumassa ja yhtyy lopulta Luttojokeen. Myös Luttojoen Suomen alueen suurin haara, Suomujoki virtaa tunturiryhmän maastossa. Rautupään, Kutturapäiden, Aaslakkapäiden ja Sihtipäiden välissä sijaitsee Rautulampi, jonka läheisyydessä sijaitseva Rautuvanka on vedenjakaja-aluetta. Samalla seudulla sijaitsevat myös Luulampi ja Lankojärvi.[2]

LähteetMuokkaa

  1. Urho Kekkosen kansallispuisto, luonto Luontoon.fi. 30.12.2012. Metsähallitus. Viitattu 4.3.2014.
  2. Urpo Häyrinen: ”Raututunturit”, Koilliskaira, Urho Kekkosen kansallispuisto, s. 26–27. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10583-3.

Aiheesta muuallaMuokkaa