Rauman maalaiskunta
Rauman maalaiskunta (ruots. Raumo landskommun) oli Satakunnassa sijainnut Suomen kunta. Rauman maalaiskunta ja Rauma yhdistyivät vuonna 1993. Rauman maalaiskunta ympäröi Raumaa pohjois-, itä- ja eteläpuolelta. Muut naapurikunnat olivat Eurajoki, Kodisjoki, Lappi ja Pyhäranta. Vuonna 1954 Syvärauma liitettiin Raumaan.
| Rauman maalaiskunta Raumo landskommun |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Rauma |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Turun ja Porin lääni |
| Maakunta | Satakunnan maakunta |
| Kuntanumero | 685 |
| Hallinnollinen keskus | Uotila |
| Perustettu | |
| – emäpitäjä | Rauma |
| Liitetty | 1993 |
| – liitoskunnat |
Rauma Rauman maalaiskunta |
| – syntynyt kunta | Rauma |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1992) |
| – maa | 196,2 km² |
| Väkiluku |
8 421 [2] (31.12.1992) |
| – väestötiheys | 44,28 as./km² |
Rauman maalaiskunnalla ei ollut varsinaista keskustaajamaa, vaan käytännössä kunnan keskus oli Rauman kaupunki; muun muassa kunnantoimisto sijaitsi Raumalla. Rauman maalaiskunnan Uotila oli aikanaan Suomen suurin kylä, ja siellä asui noin 4 500 henkeä. Koululaisille sekä Uotilan nuorille on yhteinen kokoontumistila nuorisotalo ”Sinisellä koululla”.
Alueen nähtävyyksiä ovat muun muassa Muinan kotiseutumuseo Vasaraisilla sekä lukuisat hiidenkiukaat. Omaa kirkkoa ei kunnassa ole koskaan ollut. Seurakunta oli ennen kuntaliitosta yhteinen Rauman kanssa; Rauman kaupunki- ja maaseurakunta.
Rauman maalaiskunnan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla raastetusta perunasta tehty riivat pannkakko ja laiskanperunat.[3]
Kylät muokkaa
Anttila, Haapasaari, Kaaro, Kolla, Kortela, Kulamaa, Lahti, Monna, Nihattula, Sampaanala, Sorkka, Soukainen, Syvärauma, Taipalmaa, Tarvola, Tiilivuori, Unaja, Uotila, Vasarainen, Vermuntila, Voiluoto ja Äyhö.
Lähteet muokkaa
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1992 (PDF) (sivu 50) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.1992 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 46. Helsinki: Patakolmonen Ky.