Haile Selassie
Haile Selassie (amharaksi ኃይለ፡ሥላሴ [hailə sɨllase], syntymänimeltään Tafari Makonnen, 23. heinäkuuta 1892 – 27. elokuuta 1975) oli Etiopian keisarikunnan viimeinen keisari (1930–1936; 1941–1974). Jamaikalainen rastafariuskonto pitää Selassieta jumalana.
| Haile Selassie I | |
|---|---|
.jpg) Haile Selassie vuonna 1970. | |
| Etiopian keisari | |
| Valtakausi | 2. marraskuuta 1930 – 12. syyskuuta 1974 |
| Kruunajaiset | 2. marraskuuta 1930 |
| Edeltäjä | Zauditu |
| Seuraaja | Amha Selassie (maanpaossa) |
| Syntynyt |
Tafari Makonnen 23. heinäkuuta 1892  Ejersa Goro, Abessinia |
| Kuollut |
27. elokuuta 1975 (83 vuotta).svg){kind=small} Addis Abeba, Etiopia |
| Hautapaikka | Pyhän Kolminaisuuden katedraali, Addis Ababa |
| Puoliso | Mennen Asfaw |
| Lapset |
|
| Suku | Salomon |
| Isä | Makonnen Wolde Mikael |
| Äiti | Yeshimebet Ali |
| Uskonto | ortodoksi[1] |
| Nimikirjoitus |
 |
Varhainen elämä muokkaa
Haile Selassie, syntymänimeltään Tafari Makonnen, syntyi lähellä Hararin kaupunkia 23. heinäkuuta 1892. Hän kuului vanhaan keisarisukuun, joka legendan mukaan oli alkanut Menelik I:stä Saban kuningattaren aikoina. Tafarin isä Ras Makonnen oli Hararin osavaltion kuvernööri ja serkkunsa, keisari Menelik II:n neuvonantaja.[2]
Kasteessa Tafari sai kristityn nimen "Haile Selassie", joka tarkoittaa Pyhän kolminaisuuden voimaa. Hän käytti tätä nimeä kirkossa ja myöhemmin keisarina vuodesta 1930 alkaen.[2] Haile Selassien perhe katsoi polveutuvansa Salomon ja Saban kuningattaren jälkeläisistä.[1]
Haile Selassie kasvatettiin ortodoksiksi, ja häntä opettivat eurooppalaiset opettajat. Haile Selassien isä teki pojastaan Hararin maakunnan kuvernöörin vuonna 1905 ja antoi tälle arvonimen kreivi (dejazmatch). Isä kuoli seuraavana vuonna, mutta Haile Selassie ei päässyt nuoren ikänsä vuoksi Hararin kuvernööriksi. Keisari otti hänet asumaan palatsiinsa Addis Abebaan kahdeksaksi kuukaudeksi, jona aikana hän sai tilaisuuden oppia hallitsemisen ja hovin tavat. Sen jälkeen seuraavan vuoden ajan hän jatkoi opintojaan pääkaupungissa.[2]
Haile Selassie nimitettiin Darassan kuvernööriksi vuonna 1908. Kun keisari sairastui seuraavana vuonna, Haile Selassie palasi Addis Abebaan. Vuonna 1910 hänet nimitettiin Hararin kuvernööriksi, ja hän alkoi toteuttaa maakunnassa isänsä aloittamia uudistuksia.[2]
Sijaishallitsijana muokkaa
Vuonna 1911 Haile Selassie meni naimisiin kruununprinssin veljentyttären Waizero Menenin kanssa. Kun keisari Menelik II kuoli vuonna 1913, hänen seuraajaansa, epäsuosittua ja islamia suosivaa Lij Iyasua vastaan tehtiin salajuoni, jossa Haile Selassie oli keskeisessä roolissa. Iyasu syrjäytettiin syyskuussa 1916. Menelikin tytär Zauditu nimitettiin keisarinnaksi, ja 24-vuotias Haile Selassie nimitettiin rasiksi, kruununperijäksi ja sijaishallitsijaksi.[2]
Keisarina muokkaa
Haile Selassie oli hallitsijana edistyksellinen ja aikaansaapa. Hän alkoi tehdä uudistuksia ja modernisoida Etiopiaa, vaikka keisarinna Zauditu olikin uskonnollinen ja konservatiivinen. Saadakseen Etiopian Kansainliittoon Haile Selassie lupasi lakkauttaa orjuuden ja orjakaupan maassaan, minkä hän tekikin vuonna 1924. Hänestä tuli Etiopian ensimmäinen hallitsija, joka teki ulkomaanmatkan, kun hän vieraili Euroopan pääkaupungeissa vuonna 1924.[2]
Haile Selassie vahvisti Etiopian keskushallintoa 1920-luvun lopulla vähentämällä maakuntien itsehallintovaltaa. Vuonna 1926 hän otti maan armeijan hallintaansa. Hänen valtansa kuvernööreihin ja keisarinnaan nähden oli kasvanut, ja 7. lokakuuta 1928 hänet kruunattiin kuninkaaksi (negus).[2]
Keisarinnan aviomies Ras Gugsa Wolie johti maaliskuussa 1930 epäonnistunutta vallankaappausyritystä Haile Selassieta vastaan ja sai surmansa. Keisarinna kuoli heti seuraavana päivänä, ja Haile Selassie julisti itsensä ”kuningasten kuninkaaksi”. Hän kutsui maailman valtiojohtajia 2. marraskuuta 1930 järjestettyyn kruunajaisjuhlaansa, jossa hänet kruunattiin keisari Haile Selassie I:ksi.[2]
Heinäkuussa 1931 Haile Selassie julkisti uuden perustuslain. Siinä Etiopia määriteltiin perustuslailliseksi monarkiaksi, jossa keisarilla oli kaikessa lopullinen valta ja auktoriteetti. Keskushallinnon valtaa myös kasvatettiin, jotta maa saataisiin yhdistettyä paremmin. Keisari aloitti suuret modernisaatiohankkeet, joissa Etiopiaan rakennettiin teitä ja julkisia laitoksia sekä kehitettiin koulutusta ja kansanterveyttä. Uudistukset kuitenkin keskeytyivät, kun Italia valloitti Etiopian syksyllä 1935. Haile Selassie lähti maanpakoon Englantiin, ja Etiopia oli jonkin aikaa ensi kertaa historiansa aikana vieraan vallan alla. Haile Selassie puhui Kansainliitossa kesäkuussa 1936 mutta ei onnistunut saamaan Kansainliittoa määräämään pakotteita Italialle.[2]
Maanpaossa muokkaa
Italian joukkojen edetessä keisari päätti paeta maasta yritettyään ensin johtaa vastarintaa.[3] Italialaisjoukot ehdottivat Haile Selassien tappamista pakomatkan aikana, mutta Mussolini ei antanut tähän lupaa, koska katsoi Italian voiton olevan niin totaalinen, ettei keisarin mahdollisella selviytymisellä olisi enää väliä.
Haile Selassie päätyi aluksi Lontooseen, jossa hän asui hetken aikaa kuvanveistäjän ja kirjailijan Hilda Seligmanin talossa. Kun britit myönsivät hänelle turvapaikan, keisari muutti Bathiin. Myöhemmin Seligman veisti rintakuvan keisarista, joka sijaitsi talon pihalla aina vuoteen 1957 asti.[4]
Paluu Etiopiaan muokkaa
Britit suostuivat auttamaan keisaria ja muodostivat Etiopian vapauttamiseen tähtäävän armeijan Sudanissa.[3] Keväällä 1941 Haile Selassien joukot ajoivat brittien avustuksella Italian joukot pois Etiopiasta, ja keisari palasi Addis Abebaan 4. toukokuuta 1941. Hän palautti itsensä valtaistuimelle ja kasvatti valtaansa maansa kirkossa, hallinnossa ja taloudessa sekä kukisti kaksi kapinaa maakunnissa, jotka olivat saaneet takaisin valtaansa miehityksen aikana.[2]
Vuonna 1947 Haile Selassie alkoi vaatia Eritrean liittämistä Etiopiaan. Yhdistyneet kansakunnat määritteli Eritrean autonomiseksi osaksi Etiopiaa, ja lopulta vuonna 1962 Etiopia liitti Eritrean itseensä.[2]
Keisarin ollessa valtiovierailulla Brasiliassa vuonna 1960 joukko korkea-arvoisia etiopialaisia yritti sillä välin Etiopiassa vallankaappausta, joka torjuttiin. Vuonna 1963 Haile Selassie oli mukana perustamassa Afrikan yhtenäisyysjärjestöä, jonka päämaja avattiin Addis Abebaan. Hän myös sovitteli Afrikan valtioiden välisiä kiistoja, kuten Algerian ja Marokon rajasotaa 1963.[2]
Keisari pyrki tekemään uudistuksia vastatakseen dekolonialisaation myötä Afrikassa leviäviin uusiin idoihin, jotka löysivät tiensä myös Etiopiaan. Haile Selassie oli kylmän sodan aikana lännen liittolainen, mutta tuki dekolonilisaatiota Afrikassa. Merkittävä osa näistä uudistuksista ei kuitenkaan toteutunut, sillä esim. aatelisto vastusti progressiivisen verotuksen käyttöön ottoa.[1][5] Sen sijaan Addis Abeban yliopiston ja Ethiopian Airlines -lentoyhtiön perustaminen, joista keisari oli vastuussa, toteutuivat.[6]
Syrjäyttäminen ja kuolema muokkaa
Vuonna 1973 alkanut nälänhätä, jota maan viranomaiset yrittivät peitellä, vaikutti negatiivisesti keisarin kansansuosioon.[5] Tähän vaikutti myös se, että kansan nähdessä nälkää keisari vietti syntymäpäiviään, joiden kustannukset olivat 35 miljoonaa dollaria.[6]
Haile Selassie syrjäytettiin vallasta helmikuussa 1974 sotilasvallankaappauksessa, ja hänet vangittiin palatsiinsa. Maaliskuussa 1975 uudet vallanpitäjät lakkauttivat Etiopian monarkian. Haile Selassie kuoli vankeudessa Addis Abebassa 27. elokuuta 1975.[2]
Hänen kuolemansa ilmoitettiin virallisesti johtuneen luonnollisista syistä, mutta myöhemmin ilmeni todisteita, joiden mukaan Derg, uusi kommunistinen sotilasjuntta, olisi surmauttanut hänet.[3] Dergin johtajat hautasivat keisarin maalliset jäänteet käyttämänsä vessanpöntön alle, josta ne löydettiin vuonna 1992. Etiopian hallitus antoi järjestää Haile Selassielle hautajaiset vasta vuonna 2000. Valtiollisia hautajaisia hänelle ei kuitenkaan myönnetty. Haile Selassie on haudattu Addis Abebassa sijaitsevaan Pyhän Kominaisuuden katedraaliin.[7][8][9]
Merkitys ja jälkimaine muokkaa
- Pääartikkeli: Haile Selassien kunnianosoitukset
Etiopiassa muokkaa
Haile Selassie pyrki pitkällä valtakaudellaan nykyaikaistamaan Etiopiaa, yhdistämään sen maakunnat paremmin keskusvallan alle, ja avaamaan suhteita muuhun maailmaan. Hän lakkautti maasta orjuuden, kehitti koulutusjärjestelmää ja viestintää sekä pyrki varmistamaan täystyöllisyyden.[2]
Keisarin maineen katsotaan olevan parempi ulkomailla kuin Etiopiassa.[10]
Rastafarien messiaana muokkaa
Haile Selassien kunnioitus on keskeinen osa rastafari-uskontoa. Rastafarien uskomukset eivät ole kovin yhtenäisiä, mutta Selassieta on esimerkiksi pidetty Elävänä Jumalana, mustana messiaana tai kaikkien mustien johtajana.[11]
Haile Selassie vieraili Jamaikalla 21. huhtikuuta 1966. Arviolta satatuhatta rastafaria eri puolelta Jamaikaa oli häntä vastassa pääkaupunki Kingstonin lentokentällä kuultuaan, että messias vierailee maassa.[12] Bob Marleyn kappaleet "Iron Lion Zion" ja "Selassie is the Chapel" kertovat Selassiesta.
Robert Earl Hoodin mukaan Haile Selassie I "ei koskaan kieltänyt tai vahvistanut jumaluuttaan."[13] Teoksessa Reggae Routes: The Story of Jamaican Music, Kevin Chang ja Wayne Chen kirjoittavat:
»On usein sanottu Selassien itse kieltäneen jumaluutensa, mutta ilman tarkkaa ajankohtaa. Entinen senaattori ja Gleanerin julkaisija Hector Wynter kertoo kysyneensä keisarilta tämän Jamaikan vierailun aikana 1966, milloin hän aikoo ilmoittaa rastafareille, ettei hän ole Jumala. "Kuka minä olen häiritsemään heidän uskoaan?" oli keisari vastannut.[14]»
Etiopian ortodoksisen kirkon mukaan Selassie kielsi olevansa Jumala ja kehotti kirkkoa johdattamaan rastafarit huomaansa Karibialta ja Yhdysvalloista käsin. Yksi kirkkoon myöhemmin liittyneistä oli Bob Marley.[15] Selassie kertoi myös Kanadassa 1967 CBC:lle sanoneensa rastafareillekin selkeästi olevansa vain kuolevainen.[16]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Haile Selassie I, Emperor of Ethiopia National Portrait Gallery. 2023. Viitattu 3.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Moore, David W. (toim. Gorman, Robert F.): ”Haile Selassie I”, Great Lives from History: The 20th Century 1901–2000, s. 1639–1642. Salem Press, 2008. ISBN 978-1-58765-345-2.
- ↑ a b c Haile Selassie I Encyclopaedia Britannica. Viitattu 17.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Haile Selassie London Remembers. Viitattu 3.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Haile Selassie I – keisari ja jumala YLE. 24.11.2010. Viitattu 3.10.2023.
- ↑ a b Revisited - The last emperor of Ethiopia: Haile Selassie's legacy remains divisive France 24. 15.5.2020. Viitattu 3.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Emperor Selassie, papa of Africa unity and god for Jamaica BBC News Pidgin. 1.6.2018. Viitattu 3.10.2023.
- ↑ The Burial of Emperor Haile Selassie: Photographs by Peter Marlow Pitt Rivers Museum. 2010. Viitattu 3.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Ethiopia's emperor to be reburied on November 5 CNN. 3.10.2000. Viitattu 3.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Haile Selassie Becomes Emperor of Ethiopia National Geographic Society. 2022. Viitattu 3.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Rastafari: Original and modern beliefs BBC. 2009. Viitattu 3.10.2023. (englanniksi)
- ↑ All Hail: The State Visit of Emperor Haile Selassie I The Gleaner. 1966. Arkistoitu 2013. Viitattu 3.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Hood, Robert Earl: Must God Remain Greek?: Afro Cultures and God-talk, s. 93. Fortress Press, 1990. ISBN 978-1-4514-1726-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.10.2023). (englanniksi)
- ↑ O'Brien, Kevin; Chen, Wayne: Reggae Routes: The Story of Jamaican Music, s. 243. Temple University Press, 1998. ISBN 1-56639-629-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.10.2023). (englanniksi)
- ↑ Debbi Wilgoren: Ethiopians in D.C. Region Mourn Archbishop's Death 13.1.2006. The Washington Post. Viitattu 3.1.2014.
- ↑ Emperor Haile Selassie’s Denial Of Being The Messiah, Jesus Christ 25.5.2003. Jamaicans.com. Arkistoitu 3.4.2015. Viitattu 3.1.2014. (englanniksi)
Kirjallisuutta muokkaa
- Ryszard Kapuściński: Keisari. Like, 2006. ISBN 952-471-725-5.
