Rantaraitti (Jyväskylä)

kevyen liikenteen väylä Jyväskylässä

Tämä artikkeli käsittelee Jyväsjärveä kiertävää kevyen liikenteen väylää. Muut merkitykset, katso Rantaraitti (täsmennyssivu).

Jyväskylän Rantaraitti on Jyväsjärven kiertävä kevyen liikenteen väylä Jyväskylässä. Väylä kattaa pituudeltaan 12,6 kilometriä,[1] ja se on kokonaan päällystetty.[2] Sen viralliset avajaiset järjestettiin syyskuussa 2002.[3]

Rantaraitin viimeinen osuus rakenteilla kesäkuussa 2014. Vasemmalla taka-alalla 13-kerroksinen tornitalo Maailmanpylväs.

Rantaraitti on Jyväskylän kaupungin suosituimpia liikunta- ja virkistysalueita,[2] ja juoksutapahtuma Finlandia Marathon juostaan pääsääntöisesti sillä.[4] Rantaraitti palkittiin Vuoden tie 2005 -arvonimellä ”Tie paikallaan – katu kohdallaan” -kilpailussa.[5]

Väylän historian katsotaan alkaneen 1970-luvulla, jolloin siitä käytiin ensimmäisiä keskusteluja. Alun vastustuksesta huolimatta sen rakentaminen käynnistyi 1990-luvun alkupuolella, ja se valmistui noin 20 vuotta myöhemmin. Huhtikuusta 2018 lähtien Rantaraitin varrelle on lisätty ja lisätään vuosittain ulkoilmakuntosaleja.

Historia muokkaa

Suunnitelmasta rakentamiseen muokkaa

Ajatus rantaraitista sai alkunsa ensimmäisen kerran 1970-luvulla Vaajakosken moottoritien suunnittelun yhteydessä.[5][6] Vuosien 1973–1975 liikuntasuunnitelmassa Rantaraitti mainittiin muiden vastaavien ranta-alueiden yhteydessä rakentamiselta vapaana harraste-/luontoliikuntaan sopivana alueena,[6] ja sen yleispiirteinen linjaus vahvistettiin yhdeksän vuotta myöhemmin yleiskaavan yhteydessä.[6] Uuden väylän rakennus käynnistyi 1990-luvun alussa,[2] minkä jälkeen siihen valmistui vuosittain noin 1–2 kilometrin mittainen osuus muiden hankkeiden lomassa.[5][6] Viimeinen, vajaan kilometrin mittainen osuus valmistui Äijälänrantaan vuonna 2014,[2] noin kaksitoista vuotta virallisten avajaisten jälkeen.[3] Kyseinen osuus viimeisteltiin ennen Jyväskylän asuntomessuja, ja yleiseen käyttöön se tuli messujen päätyttyä.[2]

”Suomen suurin ulkokuntosali” muokkaa

Vuoden 2016 syksyllä kaupungin Kulttuuri- ja liikuntalautakunta hyväksyi Rantaraitin kehittämissuunnitelman.[5] Sen mukaan väylän kokonaisuus muodostuu tulevaisuudessa seitsemästä suuremmasta liikuntapuistosta, kahdeksasta kuntoilupisteestä ja viidestä reitillä jo olevia rakenteita hyödyntävästä pisteestä.[5] Asukkaiden liikunnallista aktiivisuutta kasvattavan tarjonnan lisäämistä kaavailtiin työnimellä ”Suomen suurin ulkokuntosali”.[7]

Ensimmäinen ulkoilmakuntosali avattiin satamaan huhtikuussa 2018, ja siitä eteenpäin hanketta pyritään arvioiden mukaan jatkamaan noin 60 000 euron vuosittaisella investointitahdilla.[3]

Käyttötavat muokkaa

 
Vuoden 2013 Finlandia Marathonin kymmenen kilometrin juoksijat lähdössä Kuokkalan Graniitin edestä. Graniitti ei ole osa Rantaraittia.

Rantaraitti katsotaan kuuluvaksi Jyväskylän suosituimpiin liikunta- ja virkistysalueisiin.[2] Oletettavasti osaltaan tämän johdosta se palkittiin Vuoden tie 2005 -arvonimellä Suomen Kuntaliiton, Suomen Tieyhdistyksen ja Tiehallinnon järjestämässä ”Tie paikallaan – katu kohdallaan” -kilpailussa.[5]

Väylää käytetään lisäksi erilaisten urheilutapahtumien järjestämiseen kuten vuosittaiseen Finlandia Marathoniin, joka juostaan pääsääntöisesti Rantaraitilla.[4] Vuonna 2002 vietettyjen avajaisten yhteydessä raitti toimi myös Jyväsjärven ympäriajopyöräilyn tapahtumapaikkana.[3]

Kritiikki muokkaa

Rantaraitti kohtasi alkuvaiheessaan vastustusta, ja sen asemasta riideltiin Jyväskylän kuntapolitiikassa. Siitä valitettiin myös hallinto-oikeuteen, sillä osa päättäjistä katsoi sen olevan haitallinen.[3] Kritiikkiin reagoitiin esimerkiksi rakentamalla Ylistönrinteen väylän ensimmäinen versio hiekkapäällysteisenä, koska ajateltiin, että sen päällystäminen asfaltilla tuhoaisi luontoa.[3]

Raitin rakennusvaiheessa teknisenä johtajana toiminut Osmo Rosti totesi jälkeenpäin eläkkeellä ollessaan, että kritiikin ja vastustuksen takia väylästä tuli alun perin liian kapea, koska sitä jouduttiin rakentamaan pätkissä.[3] Vuonna 2018 alulle laitetun uudistuksen myötä on tutkittu, olisiko reittiä mahdollista leventää tietyistä kohdista ja näin välttää vilkkaimpien päivien ruuhkautumista.[3]

Kuvasto muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Jyväskylän Rantaraitin pituus sivukoti.ekansio.com. 12.9.2009. Hippoksen Maratonkerho. ”Usein on väitelty, mikä on Jyväskylän Rantaraitin mitta. Perusreitin pituus on 12 605 metriä.” Viitattu 28.6.2018.
  2. a b c d e f Seppälä, Antti: Rantaraitti kiertää vihdoin koko Jyväsjärven yle.fi. 22.8.2014 kello 16.07. Äijälä, Laukaa: Yleisradio Oy. Viitattu 13.5.2018.
  3. a b c d e f g h Kakkori, Satu: Jyväskylän Rantaraitin jättimäinen kuntosali pantiin alulle – Ulkoilureitti saa varrellensa joka vuosi uuden liikuntapaikan ksml.fi. 21.04.2018 kello 18.56. Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 13.5.2018.
  4. a b Matkat, sarjat ja kartat finlandiamarathon.fi. Finlandia Marathon & Keski-Suomen Liikunta ry. Arkistoitu 28.6.2018. Viitattu 28.6.2018.
  5. a b c d e f Jyväsjärven rantaraitti jyvaskyla.fi. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki. Viitattu 14.5.2018.
  6. a b c d Huovinen, Erkki: Rantaraitti on vanha hanke (mielipidekirjoitus) ksml.fi. 28.1.2017 kello 03.00. Säynätsalo, Jyväskylä: Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 16.5.2018.
  7. Jyväsjärven rantaraitti – Suomen suurin ulkokuntosali (PDF) jyvaskyla.fi. Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 15.5.2018. Viitattu 14.5.2018.
  8. Lutakko lutakko.fi. Lutakon asukasyhdistys ry. Arkistoitu 22.10.2019. ”Lutakon rantaviivaa pitkin kulkee osa koko Jyväsjärven kiertävästä Rantaraitista” Viitattu 28.6.2018.