Ranskan kansanäänestykset

Ranskassa kansanäänestys tapahtuu tasavallan presidentin päätöksellä, mutta sitä voivat esittää sekä Ranskan hallitus sekä kansalliskokous ja senaatti.

Vuoden 2003 perustuslain muutos, jonka tavoitteena on lisätä vallan hajaantumista Ranskassa, mahdollistaa myös alueelliset ja paikalliset neuvoa antavat kansanäänestykset.

Määritelmä

Kansanäänestys perustuu suoraan kansan suvereniteettiin ja Viidennen tasavallan perustuslaki määrittelee kansanäänestyksen;

Artikla 3.: "Kansakunnan suvereniteetti kuuluu kansalle, joka käyttää sitä edustajien välityksellä tai kansanäänestyksellä..."

Tässä perustuslain artiklassa sekoittuvat sekä suora demokratia ja edustuksellinen demokratia, joiden välityksellä kansa käyttää valtaansa.

Kansanäänestysten tyypit

Ranskassa kansanäänestys, jonka perustuslain 3. artikla tekee yhdeksi kansakunnan tavaksi käyttää suvereenia valtaansa, on tapa konsultoida suoraan kansalaisten mielipidettä tietystä kysymyksestä tai tekstistä, jota ei voida toteuttaa ilman äänestäjien enemmistön kannatusta.

Ranskan Viidennen tasavallan perustuslaki vuodelta 1958 luettelee neljä erilaista mahdollista kansanäänestystä. Näistä kolme on kansallisen tason kansanäänestystä; tavallisen lain hyväksymiseksi, valtiosopimuksen ratifioimiseksi (artikla 11.) sekä perustuslain muuttamiseksi (artikla 89.). Neljäs mahdollisuus koskee paikallista tasoa ja perustuslain 72 artikla ja sen 1 momentti mahdollistavat paikallisten yhteisöjen konsultoinnin asioissa, jotka ovat paikallisessa kompetenssissa. Pitää kuitenkin huomioida, että kansanäänestyskin on pois suljettu mahdollisuus jos on kyse tasavaltalaisen valtiomuodon olemassaolosta (artikla 89.).

Ranskan kansanäänestykset

Vuodesta 1793 lähtien Ranskassa on suoritettu seuraava kansanäänestykset:

Aika	Äänestyksen aihe	Tulos
Heinäkuu 1793	Vuoden I perustuslaki	Hyväksytty, ei koskaan toteutettu
Syyskuu 1795	Vuoden III perustuslaki	Hyväksytty
Syyskuu 1795	Asetuksesta, jolla määriteltiin edustusjärjestelmän jäsenyyksiä	Hyväksytty
Tammikuu 1800	Vuoden VIII perustuslaki	Hyväksytty
Kesäkuu 1802	Napoléon Bonaparten konsulikauden jatkosta	Hyväksytty
Marraskuu 1804	Vuoden XII perustuslaki	Hyväksytty
Huhtikuu 1815	Sadan päivän keisarikunnan perustuslakilisäys	Hyväksytty
21. joulukuuta 1851	Charles Louis Napoléon Bonaparten valtaoikeuksista	Hyväksytty (laillistetty vallankaappaus)
21. marraskuuta 1852	Keisarillisen vallan palauttaminen Ranskaan (Toinen keisarikunta)	Hyväksytty
8. toukokuuta 1870	20. huhtikuuta 1870 hyväksytty perustuslaki	Hyväksytty, mutta perustuslakia toteutettiin vain kuukausi, sillä heinäkuussa syttyi sota
21. lokakuuta 1945	Kolmannen tasavallan palauttaminen	Hylätty
21. lokakuuta 1945	Väliaikainen perustuslaki	Hyväksytty, laki tuli voimaan 2. marraskuuta
5. toukokuuta 1946	Ensimmäinen perustuslaki 19. huhtikuuta 1946	Hylätty
13. lokakuuta 1946	Toinen perustuslaki, jolla perustettiin IV tasavalta	Hyväksytty
28. syyskuuta 1958	Viidennen tasavallan perustuslaki	Hyväksytty
8. tammikuuta 1961	Algerian itsehallintolaki	Hyväksytty
8. huhtikuuta 1962	Évianin sopimuksen hyväksyminen	Hyväksytty
28. lokakuuta 1962	Tasavallan presidentin vaali suoralla kansanvaalilla	Hyväksytty
27. huhtikuuta 1969	Senaatin ja aluehallinnon uudistaminen	Hylätty (Kenraali Charles de Gaullen ero)
23. huhtikuuta 1972	Euroopan yhteisöjen (EY) laajentuminen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Irlantiin, Tanskaan ja Norjaan	Hyväksytty (Norja ei liittynyt kansanäänestyksensä jälkeen)
6. marraskuuta 1988	Uuden-Kaledonian itsehallintolaki	Hyväksytty
20. syyskuuta 1992	Maastrichtin sopimuksen ratifiointi	Hyväksytty
24. syyskuuta 2000	Tasavallan presidentin toimikauden lyhentäminen seitsemästä viiteen vuoteen	Hyväksytty
29. toukokuuta 2005	Euroopan perustuslain luonteisen sopimuksen hyväksyminen	Hylätty

Aiheesta muualla

• Ranskan erilaisten kansanäänestysten esittely
• Kansanäänestysten historiikki (Perustuslakineuvoston sivuilla).