Rannapungerja jõgi
Rannapungerja jõgi (ennen myös Roostoja) on Virossa Itä-Virumaalla Alutagusen kunnassa virtaava 55 kilometriä pitkä joki, joka laskee Peipsijärven pohjoisrantaan. Se on Alutagusen alangolla Peipsijärveen laskevista joista suurin.[2][1][a]
| Rannapungerja jõgi | |
|---|---|
 Rannapungerja jõen suu |
|
| Maat | Viro |
| Maakunnat | Itä-Virumaa |
| Kunnat | Alutagusen kunta |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Rannapungerja jõen valuma-alue |
| Pinta-ala | 594,6 km² [1] |
| Pääuoman osuudet | Roostoja ja Pungerja jõgi |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | pelto-oja, Atsalama |
| Laskupaikka | Peipsijärvi, Rannapungerja |
| Läpivirtausjärvet | Tudulinna paisjärv |
| Esteet | Tudulinnan voimala |
| Sivu-uomat | Tagajõgi, Kõrtsikraav, Mäetaguse jõgi, Jõuga peakraav |
| Taajamat | Rannapungerja, Lemmaku, Iisaku, Jõuga, Mäetaguse |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 63 m mpy. [1] |
| Laskukorkeus | 30 m mpy. [1] |
| Korkeusero | 33 m |
| Pituus | 54,5 km [1] |
| Kaltevuus | 0,61 m/km |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Muita nimiä muokkaa
Joen toinen nimitys ylä- ja keskijuoksulla on Roostoja, ja alajuoksulla Tagajõen yhtymiskohdan alapuolella sitä kutsutaan myös viimeisen 13 kilometrin matkalla Pungerja jõeksi. [3]
Joen kulku muokkaa
Joki virtaa kokonaan Peipsijärven pohjoisosista ylös vedenjakajalle ulottuvavalla Alutagusen alangolla [2]. Joena alku sijaitsee Mäetagusen ja Pagarin välisellä petoalueella Atsalamassa. Se alkaa pelto-ojana ja kasvaa purosta joeksi virraten yli 10 kilometriä etelään päin Jõugaan asti. Puolivälissä sen uoman varteen on kasattu Estonia kaevanduksen sivukivikasoja, jotka ovat joen kanssa kosketuksessa. Joen uoman meanderit on monin paikoin oikaistu suorilla rinnakkais uomilla. Väike-Pungerjassa sijaitsee kolme rinnakkaista selkeytysallasta, jossa Estonia kaevanduksesta jokeen joutuvaa maa-ainesta laskeutetaan altaiden pohjalle. Uoman varrella on nyt yhtä paljon metsäalueita kuin peltoalueita. Sõrumäen ja Jõugan jälkeen on vähintään toinen joenranta peltomaata. Täällä siihen yhtyy vasemmalta tuleva Jõuga peakraav. Iisakun luoteispuolella sijaitsee joenvarressa Täriveren kylä, jonka jälkeen joki joutuu metsä- ja suoalueelle. Joen suunta on lounainen Tudulinnaan asti. Osuuden alkutaipaleella jokeen yhtyvät pohjoisesta virtaavat Milloja ja Mäetaguse jõgi. Tästä alkaakin erittäin mutkitteleva osuus, joka päättyy Taga-Rootsojalle, jossa jokeen yhtyvät luoteesta tuleva Härjaoja ja kaakosta tuleva Iisaku peakraav. Aivan Tagajõen yhtymäkohdan yläpuolella sijaitsee säännöstelypato, jonka taakse on padottu Tudulinna paisjärv. Järvi on yli kolme kilometriä pitkä, mutta se on vain jokilaakson levyinen. Tagajõen vuoksi alajuoksun jokilaakso on leveä tulvatasanko, jolla on leveyttä 200–650 metriä. Joki mutkittelee täällä koko jokilaakson leveydeltä. Vielä joensuussakin mutkittelusta on jäänyt useita uomia, jotka pilkkovat Rannapungerjan kylän moneen osaan.[1][a]
Historiaa muokkaa
Rannapungerja jõgi ja sen sivujoet toimivat ennen toista maailmansotaa Alutagasen metsämaiden puutavaralle uittoreittinä. Tukit uitettiin metsistä alas joensuulle, missä niitä lastattiin proomuihin laivattavaksi Peipsijärven rannikkosatamiin sahattavaksi.[2]
Joen pääuomaan rakennettiin vuosina 1947–1949 pieni jokivoimalaitos, jossa on pudotusta kuusi metriä. Padon taakse on muodostunut jokilaaksoon 3,4 kilometriä pitkä, mutta samalla hyvin kapea patojärvi. Järven nimi on Tudulinna paisjärv ja sen voimalaa kutsutaan nimellä Tudulinnan vesivoimalaitos. Se seisahtui 1960-luvulla, mutta se on käynnistetty uudestaan vuonna 1989 tehdyn peruskunnostuksen jälkeen ja se tuottaa taas sähköä.[4]
Luontoarvoja muokkaa
Alutagusen matalikon ylärinteillä alettiin 1960-luvulla kaivamaan palavaa kiveä, jonka onkaloihin ja sivukivikasoihin tunkeutunutta vettä pumpattiin Rannapunkerja jõgeen tai sen lyhyeen sivuhaaraan Millojaan.[5][6]
Valuma-alue, sivu-uomia ja järviä muokkaa
Valuma-alue muokkaa
Rannapungerjan valuma-alueen pinta-ala on 595 neliökilometriä. Valuma-alue jakautuu pääuoman alajuoksulla pääuoman ja Tagajõen yhtä pitkiin haaroihin. Tagajõen valuma-alueen pinta-ala on 257 neliökilometriä, joka on 43 % koko valuma-alueesta. Vielä 23 kilometriä pitkän Mäetaguse jõen valuma-alue on pinta-alaltaan 90 neliökilometriä eli noin 15 % koko valuma-alueesta.[a]
Valuma-alue rajautuu lännessä myös Peipsijärveen laskevan Avijõen valuma-alueeseen ja pohjoiseen päin Suomenlahteen laskevaan Kunda jõgeen. Itäpuolella Peipsijärveen laskee Alajõgi, jonka valuma-alue on pieni. Tämän pohjoispuolella sijaitsee Kohila jõen valuma-alue, jonka pääuoma laskee myös Suomenlahteen. Rannapungerjan jõen valuma-alue ylettyy vain puoliväliin kohti Suomenlahtea, sillä siellä on vastassa Purtse jõen valuma-alueen vedenjakaja.[a]
Sivu-uomia muokkaa
Rannapungerjan jõen suurimpia sivu-uomia on lueteltu seuraavassa taulukossa.
| yhtyy Rannapungerjan jõgeen (km suusta) |
Nimi | Pituus (km) |
Valuma-alue (km²) |
Lähde |
|---|---|---|---|---|
| 8 | Kõveroja | 5 | 11 | [7] |
| 13 | Tagajõgi | 44 | 257 | [8] |
| 15 | Saksoja | 12 | 18 | [9] |
| 23 | Härjaoja | 14 | 19 | [10] |
| 24 | Kõrtsikraav | 13 | 26 | [11] |
| 26 | Parvetuskraav | 5 | 14 | [12] |
| 30 | Mäetaguse jõgi | 23 | 90 | [13] |
| 34 | Milloja | 9 | 17 | [14] |
| 39 | Jõuga peakraav | 7 | 30 | [15] |
| 41 | Uhe peakraav | 12 | 26 | [16] |
Järviä muokkaa
Edellä mainittu Tudulinna paisjärv sijaitsee joen pääuomassa. Valuma-alueella on toinenkin suuri järvi, joka on samalla sivuhaaran Tagajõen lähdejärvi. Se on Järvesoolla sijaitseva Tudu järv.[a]
Huomautuksia muokkaa
Lähteet muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Keskkonnaregister: Rannapungerja jõgi (VEE1058700) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 13.10.2020. (viroksi)
- ↑ a b c Marvet, Ann (toimittaja) & Tuvi, Eva-Liis & Feršel, Anne-Ly: Hoiualadega jõed Virumaal 1, s. 53–56. Keskkonnaamet, 2010. ISBN 978-9949-9057-3-7. Teoksen verkkoversio (PDF). (viroksi)
- ↑ Rannapungerja jõgi, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 14.10.2020
- ↑ Tudulinna hüdroelektrijaam (nro 30376), Kultuurimälestiste register, viitattu 14.10.2020
- ↑ Ojasoo, Ederi: Mihkli lugu Eesti Roheline Liikumine. 2017. Tarto: roheline.ee. Arkistoitu 17.10.2020. Viitattu 17.10.2020. (viroksi)
- ↑ Konsap, Anni & al.: Alutaguse valla Estonia pumphüdroelektrijaama detailplaneering ja keskkonnamõju strateegiline hindamine (PDF) 2019. Tallinna: Skepast & Puhkim OÜ. Viitattu 17.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Kõveroja (VEE1060800) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 13.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Tagajõgi (VEE1059900) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 13.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Saksoja (VEE1059800) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 13.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Härjaoja (VEE1059700) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 13.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Kõrtsikraav (VEE1059600) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 13.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Parvetuskraav (VEE1059500) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 13.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Mäetaguse jõgi (VEE1059200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 13.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Milloja (VEE1059100) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 13.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Jõuga peakraav (VEE1058900) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 13.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Uhe peakraav (VEE1058800) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 13.10.2020. (viroksi)