Armas Ralph Gustaf Gräsbeck (6. heinäkuuta 1930 Helsinki22. tammikuuta 2016 Espoo)[1] oli suomalainen lääkäri ja kliininen biokemisti (laboratoriolääkäri).[2]

Henkilöhistoria muokkaa

Gräsbeckin vanhemmat olivat lääkäri Armas Rafael Heikki Gräsbeck ja Mary Tyyni Lehtiö ja puoliso vuodesta 1954 Christina Ebba Margareta Strömberg. Gräsbeck tuli ylioppilaaksi 1947, suoritti lääketieteen lisensiaatin tutkinnon 1953 ja väitteli tohtoriksi 1956. Kliiniseen kemiaan, jonka dosentti hän oli vuodesta 1959, hän erikoistui lääkärinä 1961.[3]

Ammattiura muokkaa

Gräsbeck toimi 1950-luvulla biokemian tutkijana Baltimoressa Yhdysvalloissa Johns Hopkinsin yliopistossa sekä Tukholmassa Karoliiniseen instituuttiin kuuluvassa Lääketieteellisessä Nobel-instituutissa. Vuosina 1960–1990 hän toimi Helsingin kaupungin Marian sairaalan laboratorioylilääkärinä. Hän oli yksi Minervasäätiön ja Lääketieteellisen tutkimuslaitoksen Minervan perustajista. Laitoksen johtajana hän toimi vuosina 1971–1993 ja toimi senkin jälkeen siellä vanhempana tutkijana.[4] Hänen aloitteestaan perustettiin Medix-niminen yksityinen kliininen laboratorio (nyk. Yhtyneet Medix Laboratoriot), jonka osakkeet lahjoitettiin Minervasäätiölle. Gräsbeck toimi Wisconsinin yliopiston vierailevana professorina 1969 ja vuosina 1993–1997 Kuwaitin yliopiston lääketieteellisen biokemian professorina.

Gräsbeck on tutkijana ehkä tunnetuin siitä, että hän löysi ja selvitti suomalaiseen tautiperintöön kuuluvan Imerslund-Gräsbeckin taudin oireyhtymän.[5][6][7] Työtovereineen hän teki lukuisia havaintoja koskien B12-vitamiinin eli kobalamiinin aineenvaihduntaa ja sen häiriöitä[8]. Hän osallistui myös muun muassa lapamadon aiheuttaman anemian selvittämiseen[9], eristi ihmisen mahanesteestä nk. intrinsic factor -tekijän eli sisätekijän ja kuvasi R-proteiinin (jota nykyään kutsutaan haptokorriiniksi)[10]. Hän loi myös käsitteen viitearvo[11] (engl. reference value), joka korvaa epäloogisen käsitteen normaaliarvo. Lisäksi hän julkaisi tutkimuksia muun muassa tekijöistä, jotka aiheuttavat valkosolujen jakautumisen (nk. lymfosyyttimitogeenit), hemiä eli rauta-porfyriinia sitovasta reseptorista ja vanhasta lääketieteellisestä kirjallisuudesta.

Huomionosoitukset muokkaa

Gräsbeck, joka toimi puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä lukuisissa kotimaisissa, pohjoismaisissa ja kansainvälisissä järjestöissä, oli monen järjestön kunniajäsen ja sai erilaisia kunnianosoituksia. Hänet muun muassa kutsuttiin perustajajäseneksi Johns Hopkins Society of Scholars -yhdistykseen, valittiin Suomen Tiedeseura-akatemian ja Puolan Tiedeakatemian jäseneksi, hän sai Suomen Leijonan komentajan kunniamerkin sekä Suomen Tiedeseuran hopeamitalin ja hänet promovoitiin ranskalaisen Nancyssa sijaitsevan Poincaré-yliopiston kunniatohtoriksi. Professorin arvonimen hän sai vuonna 1982.

Lähteet muokkaa

  1. Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 14.2.2016 sivu C28
  2. "Gräsbeck, Armas Ralph Gustaf". Who's Who in Scandinavia, Volume 1, Part 1, p. 361. Who's Who (1981)
  3. Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 109-110. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  4. Minerva Foundation and Minerva Foundation Institute for Medical Research. 50th Anniversary 1959–2009. s. 25
  5. Bartolucci, Susan L. and Forbis, Pat (eds). Stedman's Medical Eponyms. Lippincott Williams & Wilkins (2005) p. 289. ISBN 0781754437
  6. Grasbeck R (2006). "Imerslund-Gräsbeck syndrome (selective vitamin B12 malabsorption with proteinuria". Orphanet Journal of Rare Diseases 19 (1): 17. doi:10.1186/1750-1172-1-17. PMID 16722557.
  7. Wintrobe, Maxwell Myer. Hematology, the blossoming of a science. Lea & Febiger (1985) s. 227
  8. http://www.whonamedit.com/Bibliography[vanhentunut linkki]
  9. Bonsdofff B von (1977): Diphyllobothriasis in Man, Academic Press, London
  10. Forsius, Arno: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/cobalami.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. Gräsbeck R (2004): "The evolution of the reference value concept". Clinical Chemistry and Laboratory Medicine 42 (7): 692-697

Aiheesta muualla muokkaa