Rakkautensa uhri

Rakkautensa uhri on Kalle Rounin ja Martin Söderhjelmin ohjaama yhteiskunnallinen elokuva vuodelta 1945. Se perustuu Erik Dahlbergin käsikirjoitukseen. Elokuva ei ole säilynyt.

Rakkautensa uhri
Ohjaaja	Kalle Rouni Martin Söderhjelm
Käsikirjoittaja	Erik Dahlberg
Tuottaja	Kurt Jäger
Säveltäjä	Väinö Haapalainen
Kuvaaja	Erik Blomberg Kurt Jäger
Leikkaaja	Helge Miettunen Auvo Mustonen
Lavastaja	Martti Tuukka Birger Hahl Elo Kuosmanen
Pääosat	Laila Rihte Eeva Savonen Leo Lähteenmäki Onni Korhe
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Suomi
Tuotantoyhtiö	Jäger Filmi Oy
Ensi-ilta	1945
Alkuperäiskieli	suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OKNimi-testi OK

Elokuvan ensi-ilta oli 11. helmikuuta 1945 Helsingissä Savoyssa ja Tuulensuussa. Levityskopioita arvioidaan olleen viisi, mutta tiettävästi yhtään ei ole säilynyt, kuten ei myöskään negatiiveja, eikä Kavin arkistossa ole myöskään käsikirjoitusta. Huonosti menestynyt elokuva oli tuotantoyhtiön viimeinen, vaikka julkaistuissa suunnitelmissa oli kaksi elokuvaa.

Elokuva on valistuselokuva, jonka aiheena oli vapaista suhteista aiheutuva sukupuolitautitartunnan vaara. Se oli vuosina 1945–1947 valmistuneista ”kuppafilmeiksi” sanotuista elokuvista ensimmäinen. Elokuvantekoa aloitettaessa ohjaajana oli Kalle Rouni, mutta Jäger otti pian hänen tilalleen kirjailija Martin Söderhjelmin, eikä Rounia mainita käsiohjelmassa. Samoin kuvaajia ehti olla ainakin kolme. Elokuvan valmistumisella tuli kiire, ja viimeisiä kopioita tehtiin vielä, kun esitys oli alkanut, ja ääni oli väärinpäin. Tarkastamo leikkasi tanssikohtauksesta pois 60 metriä eli parin minuutin verran.

Tarinassa kolme nuorta, Helka, Marja ja Toini aloittavat sairaanhoito-opiskelun. He ovat taustaltaan erilaisia, ja kaikista ei ole sairaanhoitajiksi. Toini erotetaan, Marja saa kupan, Helkalla on vaikeuksia sopeutua sääntöihin.

Arviot

Aikalaisarvioita oli vähän eikä kovin kehuvia. Jäger-filmi sai kiitosta rohkeudesta elokuvan laskemisessa markkinoille, mutta esimerkiksi A-L. S. (Uusi Suomi) piti sitä ”alkeellisimpana, mitä voi ajatella”. Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat) oli samalla kannalla ja huomautti vielä teknisistä puutteista: kuva on sumea, ääni katkeaa. Teknisestä ala-arvoisuudesta huomautti myös Toini Aaltonen (Suomen Sosialidemokraatti). Aaltosen mukaan elokuva on puolivillainen ja naiivi, ja hän huomauttaa: ”Pitkät suutelukohtaukset, joissa ilmeisesti kasvatustarkoituksessa (!) esitetään ainakin kaksikymmentä eri suutelutapaa, saavat yleisön lopuksi nauramaan.” Hans Kutter (Hufvudstadsbladet) kirjoittaa ohjaajasta, suomenruotsalaisesta kirjailijasta Martin Söderhjelmistä: ”hän on edelleen merkittävämpi kaunokirjailijana kuin elokuvamiehenä” ja ihmettelee minne Blomberg on piilottanut lahjansa. Poikkeus kriitikoista on Leo Schulgin (Ilta-Sanomat), jonka mielestä ”elokuva on valmistettu poikkeuksellisen luistavasti ja tasaisesti. - - Aihe on valittu ja toteutettu rohkeasti”. Myös näyttelijät saavat häneltä runsaat kiitokset.

Näyttelijät

Laila Rihte	…	Marja, nuori sairaanhoito-oppilas
Eeva Savonen	…	Helka, Marjan kurssitoveri
Leo Lähteenmäki	…	Valter Vierola, Marjan ihailija
Onni Korhe	…	Reino, Helkan lapsuudenystävä
Aku Korhonen	…	professori Thorén, sairaalan ylilääkäri
Elsa Rantalainen	…	sairaalan ylihoitajatar
Maikki Hako	…	oppilaskodin johtajatar
Varma Lahtinen	…	”Lokki”, oppilaskodin hoitajatar
Sylva Rossi	…	Toini, kurssitoveri oppilaskodissa
Artturi Laakso	…	”tohtori” Hailio
Matti Aulos	…	komisario
Leo Kuosmanen	…	poika kapakassa