Avaa päävalikko

Rakenneisomeriassa eli konstituutioisomeriassa atomien, sidosten ja funktionaalisten ryhmien paikat vaihtelevat. Yhdisteillä on sama molekyylikaava, mutta niiden rakenne on erilainen.[1] Tähän lajiin kuuluu ketjuisomeria, jossa pitkät hiiliketjut haarautuvat ja rakentuvat eri tavoilla. Paikkaisomeereillä funktionaalinen ryhmä voi sijaita eri paikoissa ketjua, kun taas funktioisomeereillä on sama molekyylikaava, mutta erilaiset funktionaaliset ryhmät.

RunkoisomeriaMuokkaa

Runkoisomeriassa eli ketjuisomeriassa molekyylin hiiliketju voi olla haarautunut, haarautumaton tai rengasmainen. Haarautumatonta muotoa kutsutaan n-muodoksi ja haarautunutta iso-muodoksi. Runkoisomeriaa voi esiintyä lähes kaikilla hiilivedyillä.

Hyvin yleisessä käytössä oleva runkoisomeeri on moottoribensiinin sisältämä oktaani. Kun varsinainen oktaani on kahdeksan hiilen pituinen ketju, bensiinin iso-oktaanissa pisin yhtenäinen ketju on viiden hiilen mittainen ja kolme hiiliatomia on siirtynyt haaroiksi ketjun varrelle. Rakenteelliselta nimeltään aine on 2,2,4-trimetyylipentaani. Koska tyydyttyneissä hiilivedyissä ketjun päässä oleva hiiliatomi reagoi etusijalla, on tällä rakenteella saavutettu optimaaliset palamisominaisuudet, sillä tämän isomeerin ketjussa on viisi päätä.

Myös 2,2,3,3-tetrametyylibutaani olisi yksi mahdollinen oktaani-isomeeri, siinä olisi 6 ketjunpäätä, mutta se olisi liian epävakaa ja vaikeasti hallittava yhdiste.

PaikkaisomeriaMuokkaa

Paikkaisomeria on seurausta funktionaalisesta ryhmästä, jonka paikka vaihtelee isomeereilla.

Esimerkiksi propanolilla on isomeereja: sen molekyylikaava on C3H8O ja isomeerit

1-propanoli (vasemmalla) ja 2-propanoli (oikealla):

1-propanoli (vasemmalla) ja 2-propanoli (oikealla):

   
1-propanoli 2-propanoli

FunktioisomeriaMuokkaa

Funktioisomeereilla on erilaiset funktionaaliset ryhmät. Esimerkiksi yllä olevan propanolin funktionaalinen isomeeri on metyylietyylieetteri, jonka molekyylikaava on C3H8O.

 

LähteetMuokkaa

  1. Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 558. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.7.2014). (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa