Avaa päävalikko

Rail Baltica on Baltian maiden, Puolan ja Suomen yhteinen liikennehanke, jossa rakennetaan Euroopan unionin tuella uusi noin 1 000 kilometrin pituinen ratayhteys Tallinnasta Baltian maiden läpi Puolan Varsovaan. Lisäksi hankkeeseen liittyy meritieyhteys tai rautatietunneli Tallinnasta Helsinkiin.

Rail Baltica
Perustiedot
Reitti Varsova – Tallinna (rataosuus)
  Tallinna – Helsinki (meritie tai tunneli)
Rakennettu 2020-
Avattu noin 2025
Omistaja alueen valtiot
Tekniset tiedot
Pituus noin 1 100 km
Raiteiden lkm 2
Raideleveys 1 435 mm
Sähköistys kyllä

yhteistyöyhtiö RB Rail

Hankkeen historiaaMuokkaa

TaustaaMuokkaa

Suurhankkeen taustalla on vuosien 1991, 1994 ja 1997 yleiseurooppalaisissa liikennekonferensseissa esitetyt ajatukset Baltian rataverkkojen kehittämisestä ja liittämisestä Euroopan yhteisön liikennejärjestelmään ja -käytäviin. [1] Jo vuonna 1997 hahmoteltiin eurooppalaisen raideliikenteen liikennekäytävä 1:tä, joka alkaisi Viron Tallinnasta, kulkisi Latvian Riian ja Liettuan Kaunasin kautta Puolan Białystokiin ja edelleen Varsovaan. Vuonna 2004 EU:n liikennekomissaari Karel Van Miertin johdolla Rail Baltica -ratayhteys nostettiin EU:n prioriteettiprojektiksi numero 27 [1]. Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston (TEN-T EA) perustamisen myötä hankkeen valvonta ja seurantavastuu selkeytyi. [2]

KustannuksetMuokkaa

Vuonna 2008 Rail Baltica -hankkeen kokonaisbudjetiksi arvioitiin lähes 3,2 miljardia euroa. Tästä aikavälin 2007–2013 investoinneiksi arvioitiin 1,556 miljardia ja vuosien 2014–2020 osuudeksi 1,592 miljardia euroa. [3][4][5] Hankkeen kohtaloa epäiltiin vuonna 2010. [6][7]

Radan reittiMuokkaa

Vuoden 2009 heinäkuussa ratahankkeen linjaus oli kiteytynyt seuraavanlaiseksi ja hankkeen edistymisestä raportoitiin EU:n hankekuvauksissa syksyllä 2010 seuraavasti[7][8]:

 
Rail Baltican reittivaihtoehdot vuodelta 2009. Jatkuvalla viivalla Berliinistä asti suunniteltu normaaliraiteinen reitti, katkoviivalla vanhoja yhteyksiä pitkin kaavailtu leveäraiteinen reitti.

Baltian maiden teettämän ja vuonna 2011 julkaistun kansainvälisen AECOM-suunnitteluyrityksen laatiman toteuttamisarvion mukaan myöhemmässä vaiheessa, kun liikennöintinopeutta pyritään kasvattamaan, rata voitaisiin oikaista sekä Tallinnan ja Riian (mahdollinen kulku suorempaa reittiä Pärnun kautta) että Riian ja Kaunasin (mahdollinen reitti Bauskan-Panevėžysin kautta) välillä. Oikorataa ja siirtymistä eurooppalaiseen raideleveyteen perustellaan tiivistelmäraportissa painokkaasti.[9][10]

Rautatieliikenne ennen Rail BalticaaMuokkaa

Baltian alueen rapistuneen rataverkon ohella keskeinen hidaste sujuvalle junaliikenteelle on raideleveyden vaihtuminen Etelä-Liettuassa normaaliraideleveydestä (1 435 mm) Baltiassa ja Suomessa käytettyyn leveämpään rataan (1 520 mm, Suomessa 1 524 mm).[11][12] Raideliikenne on toistaiseksi myös organisoitu ensisijaisesti kansallisiksi liikenneverkoksi. Jonkun verran yli rajojen ulottuvaa henkilöliikennettä kuitenkin on, sillä esimerkiksi Latvijas dzelzceļš (LDz) ajaa myös Liettuan läpi kulkevia reittejä.[13]

Suunnitellulla Rail Baltican reitillä operoivat tärkeimmät rautatieyhtiöt ovat:

Rail Baltican rakentaminenMuokkaa

Puolan-osuusMuokkaa

Puolan-osuuden uudistaminen ei ole vielä alkanut[14].

Rail Baltica IMuokkaa

Ensimmäinen osa Rail Balticasta Puolan–Liettuan rajalta Mockaista Šeštokaihin ja edelleen Kaunasiin otettiin käyttöön lokakuussa 2015. Yhteys on pituudeltaan 119 kilometriä. Hankkeen kustannukset olivat 380 miljoonaa euroa.[14]

Rail Baltica IIMuokkaa

Latvia, Liettua ja Viro sopivat lokakuussa 2014 Kaunas–Tallinna-yhteyden rakentamisesta ja yhteistyöyhtiön perustamisesta. RB Rail -yhtiön tehtävänä on hankkeen kehitystyö, koordinointi ja markkinointi. Maakohtaiset projektiyhtiöt, Rail Baltica Statyba Liettuassa, Eiropas Dzelzcela Linijas Latviassa ja Rail Baltic Estonia Virossa, omistavat kolmanneksen RB Railista.[15]

Rautatien pituus on arviolta 728 kilometriä. Hankkeen alustava kustannusarvio on 3,7 mrd. euroa. Kukin valtio rahoittaa rakennushankkeen alueellaan. EU:n tuki hankkeelle on jopa 85 prosenttia. Varsinainen rakennustyö on tarkoitus aloittaa vuonna 2020 ja saada loppuun vuonna 2024.[15]

Helsinki–Tallinna-yhteysMuokkaa

Liityntä Suomeen, Helsingin Vuosaareen on ajateltu toteuttaa ainakin aluksi meriteitse, vaikka visiointia ja keskustelua on käyty ja myös esitutkimuksia laadittu EU:n hanke- ja työllistämisrahojen hakemisen yhteydessä myös Suomenlahden alittavan tunnelin rakentamisesta [16][17][18][19]. Suunnitelmassa tunnelin pituudeksi on arvioitu Tallinnasta Helsinkiin 83 km tai Porkkalaan 67 km. Vuonna 2010 tunnelin kustannuksiksi arvioitiin 6–7 miljardia euroa[20], mutta vuonna 2015 esitetyn esiselvityksen mukaan 9–13 miljardia.[21] Suuret laivavarustamot ovat pyrkineet vastustamaan tunnelihanketta, joka voisi merkitä heidän liiketoimintansa kannalta merkittävän tavara- ja kassavirran siirtymistä tunneliin.

LähteetMuokkaa

  1. a b European Coordinator Pavel Telička: Priority Project No 27 – Rail Baltica – Warsaw-Kaunas-Riga-Tallinn-Helsinki (pdf) heinäkuu 2006. Bryssel: EU:n liikennekäytävästä vastaava koordinaattori Pavel Telička. Viitattu 28.3.2010. (englanniksi)
  2. Euroopan komission päätös 26.10.2006 Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston perustamisesta (pdf) Euroopan unionin virallinen lehti. 6.2.2007. Bryssel: Euroopan komissio. Viitattu 28.3.2010. (englanniksi)
  3. Consortium lead by COWI A/S: Feasibility study on Rail Baltica railways – Main conclusions and recommendations (pdf) (Esiselvitys/ Toteuttamisselvitys Rail Baltica -ratayhteyksistä) tammikuu 2007. Bryssel: European Commission, Directorate-General Regional Policy. Viitattu 28.3.2010. (englanniksi)
  4. Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto: Priority Project 27 "Rail Baltica" axis: Warsaw-Kaunas-Riga-Tallinn-Helsinki tammikuu 2007. Bryssel: TEN-T Executive Agency, established by the European Comission (Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto). Viitattu 28.3.2010. (englanniksi)
  5. Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto: TEN – T (Trans-European Transport Network) Implementation of the Priority Projects, Progress Report, May 2008 (pdf) (Rail Baltica -hankkeen toteutuksen tilanne s. 6 ja 48-49) May 2008. Bryssel: TEN-T Executive Agency, established by the European Comission (Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto). Viitattu 28.3.2010. (englanniksi)
  6. Isosaari, K.: Hitaasti matkustamisen taito. (Rail Balticasta s. 66 otsikolla Kahdessa päivässä Varsovaan) Tekniikan maailma, 3.3.2010, nro 5/2010, s. 64-66. Helsinki: Yhtyneet kuvalehdet.
  7. a b European coordinator Pavel Telička: Priority project No 27 Rail Baltica Warsaw-Kaunas-Riga-Tallinn-Helsinki. Annual activity report July 2008-July 2009. (pdf) (pdf-documentti (suomeksi) ja (englanniksi) osana zip-pakattua tiedostoa) August 2009. Bryssel: European coordinator Pavel Telička. Viitattu 28.3.2010. (englanniksi)
  8. TEN-T Trans-European Transport Network: Mid-Term Review of the 2007–2013 TEN-T Multi-Annual Work Programme Project Portfolio (MAP Review) (pdf) (Rail-Baltica hankkeen etenemisestä ja suunnitelmista 2015 saakka Baltian maissa julkaisun sivuilla 159-170) Oct. 2010. European Commission – Directorate General for Mobility and Transport Directorate B – Trans-European Transport Networks & Smart Transport. Viitattu 27.2.2012. (englanniksi)
  9. Baltic states launch Rail Baltica feasibility study (englanniksi) (balticbusinessnews.com)
  10. Konsulttiyritys AECOM Ltd (www.aecom.com): A Feasibility Study for a standard gauge separate railway line in Estonia, Latvia and Lithuania – Final Report (pdf) (Toteuttavuusarvio erillisen, eurooppalaisen raideleveyden junayhteydestä Viro-Latvia-Liettua reitillä, Loppuraportti) May 2011. Useita julkaisijoita, mm Ministry of Transport, Latvia, http://www.sam.gov.lv. Viitattu 29.2.2012. (englanniksi)
  11. European Commissioner Kallas: Rail Baltica project has a number of shortcomings 08.03.2010. Tallin: The Baltic Course. Viitattu 22.4.2010. (englanniksi)
  12. Baltian rautatie tarjoaa vielä puuduttavaa kyytiä (Helsingin Sanomat 13.3.2010)
  13. LDz – Route scheme (International Passenger traffic) (Latvian rautateiden kansainvälisen liikenteen kartta – operoijana tytäryhtiö JSC “Starptautiskie pasažieru pārvadājumi”) ldz.lv. Viitattu 21.4.2010. (englanniksi)
  14. a b First section of Rail Baltica inaugurated (Uutinen Raiway Gazetten sivulla) railwaygazette.com. 16.10.2015. Viitattu 1.1.2016. (englanniksi)
  15. a b Rail Baltica agreement signed (Uutinen Raiway Gazetten sivulla) railwaygazette.com. 29.10.2014. Viitattu 1.1.2016. (englanniksi)
  16. Helsinki–Tallinn Rail Tunnel Link? 2008. YLE. Viitattu 21.4.2010. (englanniksi)
  17. Vihreät haluavat suoran raideyhteyden Tallinnasta Keski-Eurooppaan (Helsingin Sanomat 16.5.2009)
  18. Helsinki–Tallinna-tunnelille potkua Baltia–Berliini-junaradasta (Helsingin Sanomat 20.8.2008)
  19. Oikotie Helsingistä Keski-Eurooppaan (Helsingin Sanomat, Pääkirjoitus 1.4.2008)
  20. Tuhkapilvi herätti eloon suunnitelman Helsinki–Tallinna-tunnelista. Helsingin Sanomat, Verkkoviite 29.4.2010
  21. Tunneli Tallinnaan maksaisi 9-13 miljardia 11.2.2015, taloussanomat.fi, viitattu 13.2.2015

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • The Rail Baltic Project (Viron osahankkeen sivusto) The Technical Regulatory Authority, The Ministry of Economic Affairs and Communications. (englanniksi, viroksi, venäjäksi)
  • Rail Baltica (Latvian osahankkeen sivusto) RB Latvija. (englanniksi, latviaksi)
  • Rail Baltica (Liettuan osahankkeen sivusto) Rail Baltica Project. (englanniksi, liettuaksi, puolaksi, venäjäksi)