Wikipedia

Radola Gajda

Radola Gajda (synt. Rudolf Geidl; 14. helmikuuta 1892 Kotor, Itävalta-Unkari (nyk. Montenegro) – 15. huhtikuuta 1948 Praha, Tšekkoslovakia) oli tšekkiläinen sotilas ja poliitikko. Hän oli vuosina 1918–1919 Venäjän sisällissotaan osallistuneen Tšekkoslovakian legioonan tärkein komentaja. Gajda oli 1920–1930-luvuilla Tšekkoslovakian merkittävin fasistinen poliitikko.

Radola Gajda.

Gajdan isä oli Geidl-niminen upseeri Itävalta-Unkarin armeijassa. Hän kävi koulunsa Kyjovissa Määrissä ja liittyi vapaaehtoisena armeijaan vuonna 1910. Hän osallistui ensimmäiseen maailmansotaan aluksi Itävallan armeijassa ja sai luutnantin arvon. Jäätyään syksyllä 1915 sotavangiksi hän liittyi Montenegron armeijaan ja alkoi käyttää nimeä Radola Gajda. Montenegron kukistumisen jälkeen hän siirtyi Venäjälle, jossa soti serbialaisten vapaaehtoisten osastossa. Tšekkiläisistä ja slovakialaisista vapaaehtoisista koottuun Tšekkoslovakian legioonaan Gajda liittyi tammikuussa 1917 kapteenina. Hän kohosi yhdeksi tärkeimmistä johtajista, kun kotiuttamista odotellut Tšekkoslovakian legioona toukokuussa 1918 nousi kapinaan Venäjän bolševikkihallintoa vastaan ja valtasi kaikki Siperian radan varrella olleet paikkakunnat. Gajda johti muun muassa Irkutskin valtausta 11. kesäkuuta 1918. Hänestä tuli Venäjän valkoisten tärkeä liittolainen ja hänet ylennettiin vain 26-vuotiaana kenraalimajuriksi. Siperian valkoisia komentanut amiraali Aleksandr Koltšak nimitti hänet luoteisrintamansa komentajaksi. Sotilaallisten vastoinkäymisten jälkeen Gajda erosi Koltšakin armeijasta 6. heinäkuuta 1919 kenraaliluutnanttina ja palasi itsenäistyneeseen kotimaahansa.

Gajda opiskeli vuosina 1920–1922 Pariisin École supérieure de guerre -sotakoulussa. Ranskasta palattuaan hänestä tuli jalkaväkidivisioonan komentaja ja IV luokan kenraali Tšekkoslovakian armeijassa. Gajda nimitettiin joulukuussa 1924 pääesikunnan apulaispäälliköksi ja maaliskuussa 1926 sen päälliköksi. Hän joutui eroamaan elokuussa 1926 kun häntä syytettiin vakoilusta ja sotilasvallankaappauksen juonimisesta tasavaltaa vastaan. Tämän jälkeen Gajda siirtyi politiikkaan ja ryhtyi samana vuonna perustetun Národní obec fašistická (Kansallinen fasistinen yhteisö) -nimisen puolueen johtajaksi. Gajda yhdistettiin Ladislav Kobsinekin tammikuussa 1933 johtamaan epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen, jossa hän ilmeisesti ei ollut osallisena. Saksan miehitettyä Tšekkoslovakian maaliskuussa 1939 Gajda lakkautti puolueensa ja vetäytyi julkisesta elämästä. Toisen maailmansodan jälkeen perustettu Kansallisoikeus (Národní soud) asetti hänet syytteeseen erilaisista poliittisista rikoksista. Hänet tuomittiin lopulta vain kahdeksi vuodeksi vankeuteen, joten pidätysaika kattoi lähes koko tuomion. Gajda kuoli leukemiaan pian vapautumisensa jälkeen huhtikuussa 1948.

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Radola_Gajda&oldid=21647034”