Radiokemia tutkii radioaktiivisten aineiden kemiallista käyttäytymistä sekä radioaktiivisisista aineista peräisin olevan ionisoivan säteilyn käyttöä kemiassa. Laajimmillaan radiokemian alaan kuuluu kaikki kemian tutkimus, jossa käytetään radioaktiivisia aineita, ja kaikki radioaktiivisten aineiden tutkimus, jossa käytetään kemiaa.[1]

Radioaktiivisten aineiden käsittelyä säteilyltä suojautuen.

Henri Becquerellin kokeita kaliumuranyylisulfaatin ja valokuvauslevyjen kanssa sekä Marie ja Pierre Curien tutkimuksia poloniumin ja radiumin eristämiseksi pikivälkkeestä voidaan pitää ensimmäisinä varsinaisina dokumentoituina radiokemiallisina kokeina. [2] [3]

Radiokemian ala- ja sivutieteisiin lukeutuvat muun muassa säteilykemia ja radiofarmasia, jossa hyödynnetään radioisotooppeja ja niistä valmistettuja radiolääkkeitä lääketieteellisessä kuvantamisessa ja hoidossa. Radiokemiaa hyödynnetään myös muun muassa ydinjätteen loppusijoituksen, radioekologian ja ympäristömikrobiologian tutkimuksessa [4].

Radiokemialle läheinen termi on ydinkemia, joka voidaan määritellä kemian keinoin tapahtuvaksi atomiydinten ja isotooppien tutkimukseksi [3], ja liittyvän siten läheisemmin ydinreaktioiden tutkimiseen ja radionuklidien tuotantoon esimerkiksi hiukkaskiihdyttimen tai ydinreaktorin avulla.

Radiokemiaa laajasti voi opiskella Suomessa Helsingin yliopistossa[5] ja radiolääkeainekemiaa myös Turun yliopistossa[6].

Lähteet muokkaa

  1. Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 9. osa, Pai–Rad, s. 598-599. Helsinki: WSOY, 1979. ISBN 951-0-07251-6.
  2. Choppin, Gregory R.,: Radiochemistry and nuclear chemistry. Oxford: {{{Julkaisija}}}. 859381735. ISBN 978-0-12-397868-4, 0-12-397868-8, 978-1-299-94120-5, 1-299-94120-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.4.2020).
  3. a b What Are Radiochemistry and Nuclear Chemistry? Los Alamos Science. 1983. University of California.
  4. Research University of Helsinki. 8.10.2018. Viitattu 17.4.2020. (englanniksi)
  5. Radiochemistry Education University of Helsinki. 7.6.2018. Viitattu 17.4.2020. (englanniksi)
  6. Kemia, filosofian maisteri (2 v) www.utu.fi. Viitattu 17.4.2020.

Kirjallisuutta muokkaa

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.