Avaa päävalikko
Račakin verilöyly
Osa Kosovon sotaa
Päivämäärä:

15. tammikuuta 1999

Paikka:

Račak, Kosovo, Jugoslavian liittotasavalta
42°25′46″N, 21°00′59″E

Lopputulos:
Osapuolet

Serbian poliisin erikoisjoukot *Erikoisoperaatioiden yksikkö JSO ("Punaiset baretit") *Terrorisminvastainen erikoisyksikkö SAJ

Kosovon vapautusarmeija, Kosovon albaanit

Tappiot

ei tappioita

45 siviiliä

Račakin verilöyly (alb. Masakra e Reçakut), serbokroaatiksi Masakr u Račku) tapahtui 15. tammikuuta 1999, kun Serbian poliisin erikoisjoukot surmasivat 45 albaanisiviiliä, ml. kolme naista ja yksi 12-vuotias lapsi, Račakin (alb. Reçak) kylässä, Kosovossa.[1][2][3] Jugoslavian presidentti Slobodan Milosević esti sotarikossyyttäjä, tuomari Louise Arbouria vierailemasta tapahtumapaikalla ja korosti kantanaan, että kaikki surmatut olivat taistelussa kaatuneita Kosovon vapautusarmeijan UÇK:n sissejä.[4] Myöhemmin Serbian media kehitti väitettä, jonka mukaan siviilivaatteissa olleet uhrit olivat tosiasiassa UÇK:n sissejä, joille oli puettu siviilivaatteet ylle.

Surmatyö vaikutti merkittävästi NATOn päätökseen aloittaa voimankäyttö Jugoslavian liittotasavaltaa vastaan.[2] Tapahtumia ensimmäisenä tutkinut Jugoslavian hallituksen nimittämä Jugolasvian ja sen silloisen liittolaisen Valko-Venäjän yhteinen tutkimusryhmä tuli siihen tulokseen, että kaikki surmatut olivat siviilien sijaan sissejä.[5] Euroopan Unionin valtuuttamana toimineen Helena Rannan johtaman suomalaisen tutkimusryhmän selvityksen mukaan kyse oli siviileihin kohdistuneesta joukkosurmasta. Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton tuomitsi verilöylyn harkituksi ja summittaiseksi murhatyöksi.[6]

Tapahtunutta nimitetään Serbiassa edelleen usein tapaukseksi (Случај/slučaj), operaatio (Акција/akcija), välikohtaukseksi (Инцидент/incident) tai huijaukseksi (Обмана/obmana). Samoin Serbiassa korostetaan, että ennen surmatöitä Račakissa albaanien UÇK oli iskenyt serbejä vastaan.

TaustaMuokkaa

Račak sijaitsee Stimljen alueella Etelä-Kosovossa. Albaanissit (UÇK) alkoivat toimia alueella vuonna 1998. Račakissa oli 2 000 asukasta, joista suurin osa siirrettiin pois Jugoslavian armeijan hyökätessä sissejä vastaan kesällä 1998. Paikalle jäi noin 350 ihmistä.

UÇK toimi alueella aktiivisesti Račakissa. 8. tammikuuta ja 10. tammikuuta 1999 UÇK hyökkäsi serbipoliisia vastaan Račakin naapurikylissä, Suva Rekassa ja Uroševacissa.

Kostoksi serbipoliisit ja armeija hyökkäsivät Račakiin pian 10. päivän jälkeen tarkoituksenaan puhdistaa kylä vastarinnasta.

Taistelu, vangitsemiset, murhatMuokkaa

Račakin kylän tapahtumista on erilaisia tietoja eri serbi- ja albaanilähteissä. Serbijoukot valtasivat kylän 15. tammikuuta[7] taistelun jälkeen. Albaanien mukaan panssaroiduin ajoneuvoin aseistettu serbipoliisi tai armeija tulitti ensin ympäröiviltä kukkukoilta Račakin kylää. Serbien mukaan kylään suojaan linnoittautuneet tulittivat ensin serbejä, ja serbien ajoneuvot saapuivat kylään albaanitaistelijoiden tulituksessa. Taisteluissa kuoli ehkä 9-15 kylää puolustanutta UÇK:n sissiä[8].

Erään tapauksesta selvinneen albaanitodistajan mukaan siniasuinen serbipoliisi ja mustahuppuinen mustiin pukeutunut[9] terrorismin vastainen yksikkö alkoivat haravoida kylää talo talolta[10]. Mustahuppuiset näyttivät johtavan toimintaa. Miehet eroteltiin naisista ja lapsista. Serbit vangitsivat 20 miestä, jotka surmattiin samalla paikalla[11]. Todistajan mukaan serbit alkoivat ampua vangittuja kyläläisiä.

Kuolleet olivat siviilejä[12], joista osaa oli ammuttu Helena Rannan tutkimuksen mukaan läheltä[13] ja osaa paetessaan[14]. Kuolleista 43:sta kolme oli naisia ja yksi oli 12-vuotias lapsi[15].

Parikymmentä pidätettyä oli päästetty tarkoituksella juoksemaan karkuun mäkeen ja ammuttu[16]. Albaanitodistajan mukaan poliisi ja terrorismin vastainen yksikkö olisivat tappaneet kyläläisiä kuuden tunnin ajan. Serbien mukaan albaanit tulittivat kylässä olleita serbejä vielä varsinaisen taistelun jälkeenkin. Serbien mukaan Racakin kuolleet olivat univormupukuisia UCK-terroristeja[17].

TutkimuksiaMuokkaa

ETYJin muodostama tutkimusryhmä, mukanaan mm. Helena Ranta lähetettiin alueelle samalla viikolla kun surmatut löydettiin. On huomioitava, että kutsu tuli sekä kansainväliseltä yhteisöltä että Miloševićin hallitukselta.[18]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Human Rights Watch: Human Rights Watch investigation finds:Yugoslav Forces Guilty of War Crimes in Racak, Kosovo Human Rights Watch. 29. tammikuuta 1999. Viitattu 15. elokuuta 2019. en
  2. a b Human Rights Watch: Under Orders Human Rights Watch. 2001. Viitattu 15. elokuuta 2019. en
  3. ETYJ: Part V: The Municipalities: STIMLJE / SHTIME (PDF) KOSOVO / KOSOVA As Seen, As Told. 12. toukokuuta 2003. OSCE. Viitattu 15. elokuuta 2019. en
  4. PBS Frontline: A Kosovo Chronology PBS Frontline. Viitattu 15. elokuuta 2019. en
  5. "Pathologist: 'No Kosovo massacre'", BBC News, 19 January 1999. 
  6. Barry James. "U.S. and EU Denounce Massacre in Kosovo as NATO Ponders Next Move", New York Times, 18 January 1999. 
  7. Visuri 2000. s 89
  8. Visuri 2000, s 93
  9. Visuri 2000, s 91
  10. What happened at Racak ? Labour & Trade Union Review, June/July 2001
  11. Visuri 2000, s 91, 93
  12. Visuri 2000, s 92
  13. Visuri 2000, s 92
  14. Visuri 2000, s 91, s 92
  15. Visuri 2000, s 93
  16. Visuri 2000, s. 92, 93
  17. Serbs say terrorists killed at Racak BBC News world Madiawatch aturday, January 16, 1999 Published at 20:37 GMT
  18. Hinkkala Marjatta: Leijona-areena, Suomalaiset rauhanrakentajina Balkanilla. Päivä osakeyhtiö, 2006. ISBN 952-475-101-1. sivu 127

Aiheesta muuallaMuokkaa