Avaa päävalikko
Raasakkakoski voimalaitospatojen ollessa auki.
Tukkilaiskisat

Raasakkakoski on yksi Iijoen koskista. Se sijaitsee Iijoen alajuoksulla Iin kunnassa n. 15 km Perämerestä itään. Nykyisin koski on valjastettu, ja alkuperäisen kosken pohjoispuolelle on rakennettu vuosina 1968-1970 Raasakan voimalaitos. Rakentaja on Pohjolan Voima Oy.[1] Vedet on ohjattu patoaltaaseen, ja vesi alkuperäiseen jokeen säännöstellään padon kautta, mikä merkitsee sitä, että koski ei enää virtaa vapaana ja veden määrä on koskessa vähentynyt. Kosken pohjois- ja etelärannalla on kallio. Eteläistä kalliota paikalliset asukkaat kutsuvat nimellä Vipukallio.

Iijoen uitto antoi lisäansioita seudun asukkaille ja vilkastutti 1900-luvulla elämää kosken ympärillä. Uitto päättyi vuonna 1988, mutta uittoperinteitä ei ole unohdettu. Koskessa järjestetään kesäisin, tavallisesti heinäkuun ensimmäisenä lauantaina, tukkilaiskisoja. Silloin voimalaitospadot avataan ja vesi juoksutetaan koskeen. Kisojen järjestäjinä toimivat Iin kunta ja Ii-instituutti, liikelaitokset ja Iin Urheilijat ry.[2] Kisoja on järjestetty 1950-luvulta alkaen.[3] Niiden järjestämisessä oli pitkä tauko voimalaitoksen rakentamisen jälkeen, mutta 2000-luvulla ne aloitettiin jälleen.[4] Vuonna 2018 pidettiin suomenmestaruuskilpailut.[5]

Kalastus on ollut tärkeä elinkeino Raasakkakoskella, niin kuin koko Iijoella.[6] Ennen voimalaitoksen rakentamista koskesta saatiin runsaasti siikaa ja lohta, joita pyydettiin lipolla. Haukien ja nahkisten pyytämiseen käytettiin katiskoja ja pajusta tehtyjä mertoja. Vuonna 2018 Raasakkakosken vanhaan uomaan on avattu Uiskarin kalatien portti, ja kalatietä kehitetään valtion rahoituksen avulla. Veden laatua tarkkaillaan, ja juoksutuksia on lisätty, mikä on edellytys kalan nousemiselle ohi voimalaitoksen.[7] Luonnonuomaan on myös istutettu lohia. Luonnonvarakeskus tutkii jokea ja on löytänyt vanhasta jokiuomasta luonnonvaraisia lohenpoikasia, mikä todistaa lohen lisääntyvän luontaisesti Iijoessa.[8]

Noin kilometrin päässä koskesta kaakkoon sijaitsee Kiviharju, jossa on tehty arkeologisia kaivauksia ja löydetty rautakautisia asuinpaikkajäännöksiä[9], mistä voi päätellä, että aluetta on asutettu jo esihistoriallisina aikoina sitä mukaa kuin maankohoamista on tapahtunut jääkauden jälkeen. Nykyisin kosken molemmin puolin on asutusta, mutta nuoret lähtevät usein taajamiin etsimään parempaa toimeentuloa. Kesäisin osa heistä palaa mökeilleen kosken rannalle.

LähteetMuokkaa