Avaa päävalikko
Codex Alexandrinus, folio 41v, sisältää Luukkaan evankeliumin loppuosan sekä jokaisen kirjan lopussa olleen koristekuvion.

Raamatun käsikirjoitukset ovat käsin kirjoitettuja kopioita Raamatun tai sen osien varhaisimmista säilyneistä teksteistä. Saman Raamatun kirjan eri käsikirjoituksissa on tyypillisesti eroavaisuuksia, jotka johtuvat joko tahattomista kopiontivirheistä tai kirjurien tekemästä tahallisesta toimitustyöstä.[1] Käsikirjoituksia tutkitaan tieteellisesti muun muassa kodikologiassa ja eksegetiikan tekstikritiikissä.[2]

Vanhan ja Uuden testamentin varhaisimmat käsikirjoitukset on kirjoitettu papyrukselle sekä pergamentteihin. Papyrus ja pergamentti eivät säily hyvin ja yhtään alkuperäistä Raamatun käsikirjoitusta ei olekaan säilynyt. Varhaisimmat Vanhan testamentin käsikirjoitukset ovat löytyneet Kuolleenmeren kääröjen (200 eaa. – 100 jaa.) joukosta ja ne ovat säilyneet huonossa kunnossa käsikirjoituspalasina.[3] Uuden testamentin varhaisimmat käsikirjoitukset ovat 100-luvulta jaa. peräisin olevia papyruskatkelmia.[4] Suurin osa Raamatun käsikirjoituksista on peräisin keskiajalta.[5]

Käsikirjoitusten lajejaMuokkaa

Käsikirjoitukset voidaan jakaa papyrus- ja pergamenttikäsikirjoituksiin.

PapyruskäsikirjoituksetMuokkaa

Papyrus oli yleisin kirjoitusmateriaali Rooman valtakunnassa ajanlaskumme ensimmäisinä vuosisatoina. Papyrus oli materiaalina hyvin hauras, murentui käytössä, eikä kestänyt kosteutta ja oli epäkäytännöllinen kirjamuodossa. Siksipä kaikki säilyneet käsikirjoitukset ovatkin säilyneet hautautuneena paikoissa, joissa on äärimmäisen kuivaa — esimerkiksi Egyptissä.

PergamenttikäsikirjoituksetMuokkaa

Egyptissä papyruskääröjä käytettiin ainakin kahdeksannelle vuosisadalle asti, vaikka pergamenttia oli käytetty jo ennen Kristuksen syntymää. Kolmannella vuosisadalla pergamentti syrjäytti papyruksen kaikkialla muualla. Neljännen vuosisadan alussa pergamenttikirjat ottivat papyruskääröistä selkävoiton. Hallituskaudellaan Konstantinus käski Eusebiuksen teettää 50 käsikirjoitusta pergamentille Bysantin kirkkojen käyttöön.

PalimpsestikäsikirjoituksetMuokkaa

Useat tärkeimmistä käsikirjoituksista ovat palimpsesteja. Palimpsesti on antiikkinen tai keskiaikainen, useimmiten pergamentille kirjoitettu käsikirjoitus, jonka alkuperäinen teksti on myöhemmin pyyhitty raaputtamalla pois ja korvattu uudella tekstillä. Kirjoitusmateriaalia kierrätettiin usein sen kalleuden takia. Monissa tapauksissa vanhempi teksti pystytään erottamaan uudemman tekstin alta, joko paljaalla silmällä tai sitten modernin tekniikan avulla.

Tunnettuja käsikirjoituksiaMuokkaa

Uuden testamentin tai Uuden testamentin osia sisältäviä käsikirjoituksia
Käsikirjoitus Lyhenne Kirjoitusajankohta Kieli Nykyinen Säilytyspaikka
Codex Sinaiticus א 300-luku kreikka British Library, Lontoo & Leipzigin yliopiston kirjasto, Leipzig
Codex Alexandrinus A 400-luku kreikka British Library, Lontoo
Codex Vaticanus B 300-luku kreikka Vatikaanin kirjasto, Vatikaani
Codex Ephraemi Rescriptus C 400-luku kreikka Ranskan kansalliskirjasto, Pariisi
Codex Bezae D 400-luku kreikka ja latina Cambridgen yliopiston kirjasto, Cambridge
Codex Claromontanus Dp tai D2 500-luku kreikka ja latina Ranskan kansalliskirjasto, Pariisi
Codex Laudianus Ea tai E 500-luku kreikka ja latina Bodleian Library, Oxford
Codex Washingtonianus W 300- tai 400-luku kreikka Smithsonian-instituutti, Washington
Codex Vercellensis a 300-luku latina Vercellin katedraali, Vercelli
Codex Argenteus - 500-luku gootin kieli Uppsalan yliopiston kirjasto, Uppsala
Papyrus 26 P26 500- tai 600-luku kreikka Southern Methodist University, Dallas
Rylandin papyrus P52 100-luku kreikka John Rylandin yliopistokirjasto, Manchester
Heprealaisen Raamatun ja Vanhan testamentin käsikirjoituksia
Käsikirjoitus Kirjoitusajankohta Kieli Nykyinen Säilytyspaikka
Kuolleenmeren kääröt 200 eaa. - 100 jaa. pääosin heprea, osin myös aramea, kreikka ja latina useita paikkoja
POxy 846 500-luku kreikka Pennsylvanian yliopisto, Philadelphia
Aleppon koodeksi 900-luku heprea Israelin kansallismuseo, Jerusalem
Leningradin koodeksi 1000-luku heprea Venäjän kansalliskirjasto, Pietari

LähteetMuokkaa

  1. Martti Nissinen: Tekstit ja traditiot muuttuvat, koska maailma muuttuu. Kiveen hakattu? Pyhät tekstit ja perinteet muutoksessa (toim. Martti Nissinen & Leena Vähäkylä), 2018, s. 9-12. Gaudeamus. ISSN 978-952-495-486-0.
  2. Sakari Katajamäki ja Ossi Kokko: Pääkirjoitus. Tekstien muuttuminen ja teosten välittyminen kuuluvat kirjallisuuden perusolemukseen (Avain), 2010, s. 3-4.
  3. Helsingin yliopisto - Eksegetiikan osasto www.helsinki.fi. Viitattu 25.4.2019.
  4. Helsingin yliopisto - Eksegetiikan osasto www.helsinki.fi. Viitattu 25.4.2019.
  5. Manuscripts - CSNTM csntm.org. Viitattu 25.4.2019.