Raajarikkoisten työkoulu

Raajarikkoisten työkoulu on Raajarikkoisten auttamisyhdistyksen vuonna 1890 Helsinkiin perustama koulu.

HistoriaMuokkaa

Syksyllä 1890 avatussa, Helsingin Vironkadulla[1] sijaitsevassa koulussa aloitti noin 20 vammaista, joista osa oli jo aikuisia. Koulutusta annettiin esimerkiksi puusepäntöissä, veistossa, koritöissä, suutarin- ja räätälintöissä ja kirjan sitomisessa. Raajarikkoisten työkoulu toimi kaupungin keskustassa useissa paikoissa ennen kuin sen omat tilat valmistuivat Helsingin Kallioon vuonna 1897.[2][3]

Kouluun houkuteltiin oppilaita mm. Päivälehdessä 18. lokakuuta 1890 julkaistussa lehti-ilmoituksessa:[4]

»Kun johtokunta yhdistyksessä rampojen hyväksi on päättänyt tulevan marraskuun alussa avata työkoulun ruumiillisesti viallisille, kehotetaan vanhempia ja holhoajia, jotka haluavat saada holhottinsa tähän kouluun, ilmoittamaan nämä marraskuun 2. päivänä klo 3-6 päivällä koulun huoneistossa Estnääsinkatu 3, ensimmäinen porras oikealle, koulun johtajattarelle neiti S. Häggmanille.»

Vuonna 1900 työkoulun yhteyteen perustettiin varattomille tarkoitettu ortopedinen klinikka, jonka ensimmäisenä lääkärinä toimi Hjalmar Gabriel von Bonsdorff (1858–1932). Poliklinikalla hoidettiin kipsisiteillä ja korseteilla selkärankavikoja sekä itsevalmistettujen siteiden ja jalkineiden avulla muita ruumiinvammoja. Vuonna 1905 silloinen poliklinikan lääkäri Axel Fredrik Hornborg (1874–1946) aloitti myös leikkaustoiminnan vasta sisustetussa leikkaussalissa. Poliklinikan toiminta päättyi vuonna 1916. Vuonna 1904 yhdistyksen ylläpitämä lastenkoti aloitti myös toimintansa. Lastenkodissa hoidettiin ortopedisen avun tarpeessa olevia 4–12 vuoden ikäisiä lapsia.[3]

Vuonna 1924 avattiin yhdistyksen rakennuttama ja ylläpitämä Suomen ensimmäinen ortopedinen sairaala. Sairaalassa oli parikymmentä sairaansijaa ja poliklinikka. Myöhemmin siihen liitettiin lastenkodin huoneisiin sijoitettu 20-paikkainen lastenosasto. Vuonna 1927 yhdistyksen ylläpitämien laitosten yhteiseksi nimeksi tuli Raajarikkoisten Huoltolaitos – Vanföreanstalten i Helsingfors.

Jatkosodan alkaminen vuonna 1941 päätti ortopedisen sairaalan ja poliklinikan toiminnan, mutta klinikan ja sairaalan työtä jatkoi vuonna 1942 perustettu Invalidisäätiö.[5] Raajarikkoisten Auttamisyhdistyksen tehtäväksi jäi koulutoiminnan ylläpitäminen. Yhdistysmuotoinen toiminta päättyi vuonna 1948 ja työn jatkajaksi perustettiin Raajarikkojen koulusäätiö – Skolstiftelsen för vanföra. Se sai vuonna 1971 nimen Lapsi-invalidien koulusäätiö ja vuonna 1987 nimen Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Säätiön omistama Ruskeasuon koulu valmistui vuonna 1952.

Nykyinen toimintaMuokkaa

Koulun toiminta on jatkunut yhtäjaksoisesti perustamisestaan saakka. Koulu on sittemmin siirtynyt Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin alaisuuteen. Helsingin Ruskeasuolla sijaitsevan koulun nykyinen nimi on Valteri-koulu Ruskis.[6]

LähteetMuokkaa

  1. Päivä raajarikkojen kansakoulussa yle.fi. Viitattu 30.10.2021.
  2. Invalidisäätiön sairaala ORTON; Tenholantie 10; Helsinki. {{{Julkaisija}}}. Teoksen verkkoversio (viitattu 30.10.2021).
  3. a b Raajarikkoisten koulu Helsinkiin 1890 www.saunalahti.fi. Viitattu 30.10.2021.
  4. Tuula Vuolle-Selki: Vera Hjelt: työnväensuojelija, s. 43. Työsuojelurahasto, 2013. ISBN 987-952-286-173-3.
  5. Vamlasin historia Vamlas. Viitattu 30.10.2021.
  6. Ruskis Valteri. Viitattu 30.10.2021.